Hampuusin hajatelmia osa 7: Jotain minusta ja työttömyydestä

Minulla on ilo ilmoittaa, että Hampuusin hajatelmat julkaistaan tulevaisuudessa myös Hevoshullu-lehdessä. On siis aihetta juhlaan. Ei sentään, mutta halusin aloittaa tämän jotenkin juhlavalla ilmoituksella eikä minun rajoittuneella mielikuvituksella pystytty tälläkään kertaa parempaan. Aihe ei sinänsä ole juhlava, mutta aloitus olisi voinut olla. Sillä ei hampuusin elämä ole pelkkää juhlaa. Se on välillä myös ruusuilla tanssimista. … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 7: Jotain minusta ja työttömyydestä →

Hampuusin hajatelmat osa 6: Kun tajuat, että matkakertomuksesi kertookin enemmän sinusta itsestäsi

Hampuusin lokikirja 986. Päiväys perjantai 15.11. Sää on harmaa kuin lonkero muovituopissa, jossa kaksi jääpalaa etsii toisiaan. Lähtöbiisinä soitin Simon and Garfunkelin Sound of silence. Sen biisin alku "Hello darkness, my old friend, i've come to talk with you again" puhuttelee minua aina ja kuuntelin nimenomaan tämän alkuperäisen version, en sitä Disturbedin coveria. Tallustelen kohti … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmat osa 6: Kun tajuat, että matkakertomuksesi kertookin enemmän sinusta itsestäsi →

Hampuusin hajatelmia osa 5: Olenko minä meistä se paha vai heikompi ainoastaan?

Tiedättekö Jaajo Linnonmaan naurun? Just se, todennäköisesti maailman paskaisin, mutta silti jotenkin tarttuva nauru. Sillä lailla nykyään nauran sisäänpäin aina kun joku lupaa tehdä minusta jouluihmisen. Ei sen takia ettenkö haluaisi olla jouluihminen, ei kai kukaan ole omasta tahdostaan anti-jouluihminen? Eihän kukaan mieluummin ahdistu ja synkistele, kun vaihtoehtona olisi innostua ja nauttia. Olen vain menettänyt … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 5: Olenko minä meistä se paha vai heikompi ainoastaan? →

Hampuusin hajatelmia osa 4: Vain elämää äärellä, siis sen ohjelman.

”Mietin kumpi on yksinäisempää? Olla mä vai noi tuolla sisällä? Mietin tuunko joskus yhtä rikkaaksi vai oonko kenties jo rikkaampi?” Päätin jo edellisten hajatelmien jälkeen, että jos tulee vielä joskus hajatelmia, niin aloitan seuraavan tällä lainauksella Maj Karman Rukous biisistä, jossa pieni poika harhailee talolle, jossa on menossa rikkaiden ihmisten hienot juhlat. Paljonko tämä sitten … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 4: Vain elämää äärellä, siis sen ohjelman. →

Hampuusin hajatelmia osa 3: Pikkujoulut on vaarojen karikko

Tarinan mukaan kuolemanpelko ajoi Tapio Rautavaaran urheilemaan ja nälkä laulamaan, mutta miten se liittyy tämän kertaisiin hajatelmiin? No hyvin vähän, mutta jos olisin heti alkuun sijoittanut itseni maailman kaikkeuden reunalle tonttulakki kourassa miettimään synkkänä ja huolestuneena tulevaa. Niin se olisi ollut liian dramaattista. Nimittäin Pikkujoulukausi lähestyy taas kuin pommikonelaivue. Tämä on meinaan se hetki ennen … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 3: Pikkujoulut on vaarojen karikko →

Hampuusin hajatelmia osa 2 : Se siitä runokirjasta sitten.

Juicen viimeiset sanat ennen kuolemaa oli ”Anna viiniä”. Se on surullista, vaikka kuvastaakin hyvin arvostamani neron elämää. Kuten huomaatte olen maailman huonoimpien aasinsiltojen erikoismies. Tämäkin on niin hutera aasinsilta, ettei se aasi pääsis ikinä yli siitä vaan lopulta makais katollaan siellä sillan alla olevassa ojassa, mutta nää tekstit, puheet ja kaikki semmoset on helvetin vaikea … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 2 : Se siitä runokirjasta sitten. →

Hampuusin Hajatelmia Osa 1: Syyt sinkkuuteeni & Perusteet pitkään poikamiesaikaani

Edelleen keskusteluissa nousee esille aina silloin tällöin kysymyksiä tyyliin - Joko on löytynyt hiihtokaveri lemmenladuille? Tai miks sulla ei vieläkään ole tyttöystävää? Tämän tyyppiset kysymykset nousevat pintaan säännöllisesti. Kai se pitää ottaa kohteliaisuutena, että muiden mielestä en ole ihan vielä niin katkera ja kyyninen tai synkkyyteen vajonnut, että ansaitsisin jäädä yksin. Ihmiset ovat selvästi pohtineet … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia Osa 1: Syyt sinkkuuteeni & Perusteet pitkään poikamiesaikaani →