Sangrian nimi tulee sen väristä, eli sangre veri, ja siitä, että sitä juotua alkaa puhumaan intohimoisesti espanjaa Abre los ojos, te amo belleza, amores madres, livin la vida loca, el crimen del padre hampuusi. Ei sentään, tai veri osuus piti paikkansa, muu oli höpinää. Jokatapauksessa minulla ei ole aina ollut sangriaan aktiivista suhdetta, sillä kärsin … Jatka lukemista Hampuusin suuri sangria barometri
”Huomenta humalaiset, yhden yön satumaiset, tulenarat tuliaiset, taas päivä risuaitaan paistaa”, kuten Viikate laulaa. Se on vappu taas. Huh huh nimittäin! Tai no ei tämä vappu ole mitenkään spektaakkeli, eikä sillälailla mikään mestariteos ole, vaan lähinnä semmonen ikämiehen pikku hassuttelu. Kunhan poksautan pullon auki, kaadan lasiin ja katson mitä tapahtuu. Vuosien saatossa on tullut kuitenkin … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 55: Vappuhajatelmat
On perjantai ja kello lyö kaksi. Työt tehty ja Fazerin portti jää taakse, valo täyttää harmaan elämäni ja kaunis kevät päivä edessä. Aurinko keinuu taivaalla, mutta tunnen itseni liian vanha ja aivan liian väsyneeksi tanssiakseni sen tahtiin boleroa tai cha cha cha:ta. Olen herännyt jo neljältä, siltikin elämä yrittää vääntää suuta hymyn kaltaiseen irvistykseen. Piiloudun … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 54: Huuruinen kevät seikkailu
Koska olen laittanut itseni, eli Hampuusin, tauolle, niin ajattelin pitkästä aikaa antaa tämän estradin alter egoni, Kaiho Kullervon, käyttöön ja julkaista runoja, joita olen naputellut edellisen Runokokoelman eli Hampuusin Hajatelmia osa 39: Rujo Runokokoelma jälkeen. Tässä uudessakin kokoelmassa on jälleen mukana yksi täysin ennen julkaisematon runo, jotta Kaiho Kullervon ystävien ei tarvitse turhaan eksyä julkaisuun. … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 53: Rujo Runokokoelma 2
”Takana sohvan isukki makaa, ilta pakastaa, vaatehuoneessa joulupukki takaa äitiä rakastaa”, näin lauletaan Koti-Viikate-Teollisuuden Adventti nimisessä joulumelankolisessa kappaleessa. Muut laulaa niitä tiptappeja ja minä hyräilen näitä. Normaalisti joskus mietin, että miksi joulu on silloin kun se on. Kunnes olen muistanut sanonnan, että tunge se sinne minne ei aurinko paista ja miettinyt, että toimii joulun kohdalla, … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 52: Joulu ja James Bond
Tässä yhtenä päivänä yhdessä whatsapp-ryhmässä sivuttiin lyhyesti joulutarina aihetta, niin pääni alkoi jostain käsittämättömästä syystä samantien kehrätä ideoita omasta joulutarinastani. Kun kaksi ystävääni lupasi lukea tarinan, jos sen kirjoitan, niin annoin ideoiden sinkoilla päättömästi ympäriinsä, muuten niin tyhjässä päässäni. Alkuun tuli mieleen Hitchcock ja filmnoir dekkari -tyylinen jännitystarina, jossa Hampuusi lavastetaan syylliseksi useamman tontun murhasarjaan … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 51: Joulutarina
”Who wants to live forever” Näin kysellään eräässä Queenin biisissä. No en minä ainakaan. Ei sillä etten viihtyisi, mutta aikansa kutakin. Nimittäin ikuinen elämä tuo minulle aina jostain syystä mieleen sen ysäri Dracula leffan, jossa Gary Oldman näytteli hienosti pääosan ja toi maailman tunnetuimman vampyyrin hahmoon traagisia piirteitä. Ei mennä siihen kuitenkaan sen syvemmin. Comme … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 50: Onko elämä taideteos?
”Sinä kesänä liikuin tivolin mukana, ja tapasin sinut. Sinä kesänä päätin, että alkaa elämä, kun tapasin sinut…”, noin kauniisti Herra Ylppö lauleskelee Horros-biisissä. Tahtoisin itekkin laitella tähän sanoja kivasti riviin ja nätteihin jonoihin, kuin kiviä polun varteen, mutta minulla on ollut viime aikoina jotain syysmasennusta tai en tiedä, jotenkin pääkoppa ollut ihan mustalla mullalla. En … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 49: Synkkä syksy
”Kadehdi en niitä, jotka luotuja on kaksoiselämään. Joskus tuntuu, etten kunnolla saa eletyksi tätä yhtäkään”. Näin syksyisin tulee kuunneltua aina enemmän Juicea, joten sillä oli luonteva aloittaa, mutta asiaan. Mun ajatukset on sitä, kun muut menee henkisen talonsa ylimpään kerrokseen, niin minä jatkankin siitä vielä ylemmäs ja sitten kaikki menee ihan vitun oudoksi. Siltä ainakin … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 48: Ristiriitaista meininkiä ja lämpimiä muistoja.
”Oli aika kuuma kesä tää, Nyt on jo vähän viileempää, Tulee paljon omenaa, Kohta mehua taas saa, On kaikki niin kuin ennenkin”. Aloitin päiväni kuuntelemalla J Karjalaista, joten oli luontevaa aloittaa Hajatelmat siteeraamalla häntä. Sen sijaan siitä on vaikea keksiä aasinsiltaa seuraavaan, joten en edes yritä vaan kompuroin tekstini suoraan siihen, missä alan kertomaan miten … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 47: Parturista Piispa Henrikin kautta kuolinvuoteelle.
Satunnaistoisto 