Eilen, maanantaina, oli niin hirveä ja vaikea herätys, että harkitsin vakavasti lavastavani oman kuolemani ja aloittavani uuden elämän pappina Meksikossa, ettei tarvitsisi mennä töihin. Suunnittelin jo varastavani nimen El crimen del Padre Amaro elokuvasta ja esiintyä isä Amarona. Sekin kertoo osittain väsymyksen tasosta etten vaivautuisi varastamaan tuntemattomampaa nimeä, kuin yhden tunnetuimman Meksikolaisen elokuvan päähahmon nimen. … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 30: Hampuusi kirkon ja uskonpuhdistuksen asialla. →

Edellisissä Hajatelmissani oli ns. Nainti-kappale, josta tuli palautetta. Osa oli yllättynyt ronskista kielenkäytöstä, ei kuitenkaan negatiivisesti tai ei kukaan ainakaan myöntänyt, mutta yllättynyt kuitenkin. Yksi piti sitä osuutta jopa kauniina. Se taas yllätti minut. Niin tai näin, ajattelin että jos se yllätti lukijani, niin yllätän ensikerralla kunnolla ja kirjoitan eroottisen novellin. Paljastetaan heti tässä vaiheessa … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 29: Kohtalokas nainen →

Mainitsin edellisissä Hajatelmissani miten olin selvinnyt aamuvuoroista yllättävän kivuttomasti. Se herätti sen verran kummastelua ja ihmetystä, että ajattelin avata teille millainen on perusaamuni aamuvuoroviikolla. BOOOM!! Kello herättää 4:30. Huudan - Vaikene vempain! Ja kirvaan - Ei helevetti voi vielä olla herätys, ja vaikeroin itkua tuhertaen, että eihän? Puen paidan päälle pimeässä väärinpäin. Laahustan keittiön tapaiseen … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 28: Seksiä, valheita ja videonauhaa. →

Muistan elävästi sen kun olin nuorena kollina kesät paperiprinssinä Kemiyhtiössä Pajusaaren tehtaassa tai se taisi olla siihen aikaan jo Metsä Botnia ja viimeisimpinä kesinä Kemiart Liners. Nykyäänhän se on joku Metsä groupin tai fibren pytinki. Jokatapauksessa tehtiin kolmessa vuorossa maailman laadukkainta kartonkia. Jo silloin, yön ritarina, pahin viholliseni oli hirmuinen ja säälimätön aamukuudenvuoro. Niin monesti … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 27: Onko keski-ikäisyys keski-ikäisen parasta aikaa ja muuta ihmettelyä? →

Vuosi 2020 vetelee viimeisiään. Joulukin meni jo. Tätä vuotta ei tule ikävä. Minua on kuitenkin askarruttanut, että vaikka eletään vapaan markkinatalouden aikaa, niin silti ei ole vieläkään ilmestynyt Joulupukille varteenotettavaa kilpailijaa. Meillä on vuodesta toiseen vain tämä sama aikansa elähtänyt ja tylsähkö 'onko kilttiä lapsia?' - pukki. Tämä vieraannuttaa aikuisia joulusta ja tekee siitä lapsille … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 26: Onko tämä Hampuusin Joutsenlaulu? →

Vuosi 2020 on vääjäämättä tulossa päätökseensä. Se on ollut sellainen vuosi, että kun teen tässä kuvitteellisia hiekkakakkuja, jotka symboloivat vuotta 2021 ja sanon älä tule paha kakku, tule vaikka ennemmin meteoriitti, niin tarkoitan sitä. Ei toista tämmöistä vuotta eikä helvetti ainakaan pahempaakaan, mutta elämme nyt aikoja jolloin tapahtuu koko ajan kaikkea sekopäistä ja maailmanlopun meininki … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 25: Maailmanlopun meininki, eikä se liity mitenkään jouluun. →

Eletään vuodesta aikaa, jolloin jossain kohtaa ennen puolta päivää on vartin valoisaa. Siis jos valoisa määritellään eri harmaan sävyin kahden täydellisen pimeyden välissä. Minun marraskuuhan on kaikessa kurjuudessaan kuin 50 shades of grey, mutta ilman seksiä. Se saa tällaisen ihmismielen pohtimaan syntyjä syviä, kuten esimerkiksi erilaisia luomisteorioita. Kari Hotakainen kuvaa ihmisen luomista Syntisäkki kirjassaan näin … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 24: Pohdintoja pimeydessä →