Guardians of the Galaxy Vol. 2 (2017)
Ensimmäiseksi nähdään nuori Kurt Russell kirmaamassa metsässä ilmeisesti tyttöystävänsä kanssa. Seuraavaksi hyppy nykyaikaan, jossa Peter, Drax, Rocket, Gamora ja Baby Groot taistelevat jättimäistä avaruusmustekalaa vastaan, värikkäässä ja vauhdikkaassa opening scenessä. Muste pakenee kalasta ja taistelu on ohi. Sankarimme, eli guardians of the galaxy, hoiteli monsterin avaruusrotu sovereignin puolesta, ja palkkioksi he saavat Gamoran sisaren, Nebulan haltuunsa. Rocket kuitenkin vanhana hassuttelijana varastaa sovegreinilta arvokkaita avaruuspattereita, ja heidän johtajansa Ayesha laittaa dronejoukkonsa guardianien perään. Tuntematon hahmo pelastaa sankarit varmalta tuholta, mutta silti he joutuvat tekemään pakkolaskun jollekin planeetalle. Tuo tuntematon hahmo laskeutuu myös planeetalle, ja kertoo olevansa Kurt Russell, myös Ego-nimellä tunnettu mahtimies, ja Peterin isä. Nuotion ääressä jutellaan hetki mukavia, jonka jälkeen porukka lähtee Egon kämpille. Rocket ja Groot jäävät korjaamaan alusta ja vahtimaan Nebulaa. Ayesha on värvännyt Yondun, smurffinvärisen ravagerin hakemaan guardianit viimeiselle tuomiolle. Yondu ja muut ravagerit löytävät Rocketin ja Nebulan, mutta Yondu hieman epäröi entisten tuttujensa ilmiantoa, jolloin muut ravagerit käyvät kapinaan, ja vangitsevat Yondun ja Rocketin. Nebula lähtee Egon planeetalle Gamoran perään. Yondu ja Rocket kehittävät bromancen vankeudessa, ja Grootin sekä viimeisen uskollisen ravagerin, Kraglinin avulla he pakenevat. Egon planeetalla jauhetaan paskaa ties kuinka pitkään, kunnes Nebula saapuu paikalle ja ottaa yhteen Gamoran kanssa. Taistelun tuoksinassa he huomaavat Egon planeetan sisässä olevat valtavat luurankomäärät ja bondaavat. Ego opettaa Peterille jotain supervoimajuttuja, ja sanoo että yhdessä he voisivat hallita maailmaa. Peter on jo mukana suunnitelmassa, kunnes Ego kertoo että antoi Peterin äidille syövän, koska oli häiriöksi mahtipontisille maailmanvalloitussuunnitelmille. Silleen on jo vähän myöhäistä tulla toisiin aatoksiin, sillä yhdessä he ovat aktivoineet ympäri galaksia Egon istuttamia supersieniä, jotka alkavat tuhota maailmaa. Rocket, Yondu ja Groot saapuvat myös mestoille, ja valaisevat myös Nebulaa ja Gamoraa Egon suunnitelmasta. Drax on myös saanut tietää ilkeyksistä vikiteltyään Egon kotiorjaa, Mantisia. Peter yrittää tappaa isänsä, mutta huomaa sen mahdottomaksi. Guardianit kokoontuvat yhteen ja joku keksii että Egon aivot on planeetan ytimessä, sen kun laittaisi atomeiksi niin Egon toimista ei enää luettaisi kuin paikallislehden kuolinilmoituksista. Pahimmoilleen kuitenkin sovereignin joukot saapuvat jakamaan oikeutta kriittisellä hetkellä. Kiivaan taistelun tuoksinassa Grootin onnistuu asentaa pommi Egon aivoihin. Pommi räjähtää, Ego kuolee, Peter menettää supervoimansa ja on jo varma että nyt lähti henki. Yondu kuitenkin pelastaa Peterin ja uhraa itsensä siinä samassa. Sankarillista. Guardianien aluksella fiilistellään hetki Yondun muistolle, jonka jälkeen mies haudataan avaruuteen. Hautajaisiin saapuu valtava joukko ravagereita kunnioittamaan Yondua, paikalla ovat mm. Sylvester Stallone ja Ving Rhames. Jengi herkistelee ja Peter ja Gamora vaihtavat parisuhdestatustaan. Nebula lähtee taas omaan seikkailuunsa, ilmesesti tappamaan Thanosta. Onnea yritykseen. Lopputekstien aikana nähdään paljon kaikenlaista, mutta tärkeimäpänä varmasti Ayeshan uudet tuulet. Ayesha on yhdistänyt Sirin, Cortanan ja robotti-imurin yhdeksi tekoälytieteen suurteokseksi, jonka nimi on Adam.
Tää ei jotenki itelle nyt lähtenyt kovin hyvin. Ensimmäinen guardians oli hyvä elokuva pienistä alkuvaikeuksista huolimatta, mutta kakkososa ei jotenkin tempaissut mukaansa. Olihan tässä hienoja myllyjä ja värikästä toimintaa, mutta sellainen ihan huippukohtaus jäi vähän puuttumaan. Leffa jäi jopa kesken yhden yön ajaksi kun en vain jaksanut. Toki tässä voi olla osasyynä pieni yliannostus marvel-leffoja, ja olenkin sen takia hieman löysännyt tahtia. Guardians of the Galaxy 2 on aika perusvarma marvel-leffa, ei huono muttei mieleenjääväkään. Kurt Russellin pahis oli periaatteessa ihan jees, mutta oli suurimman osan leffasta kuitenkin ihan mukava mies. -3/5
Hampuusi:
Ohjaaja-käsikirjoittaja James Gunn jatkaa Guardians of the galaxyn jatko-osan puikoissa. Elokuvassa ensimmäisestä osasta tuttu antisankariporukkamme selvittää totuutta Peter Quillin isästä ja samalla hahmot saavat lihaa luiden ympärille, kun heitä syvennetään vähäsen. Ensimmäinen osa oli rohkea ja raikas irtiotto tutusta rahaa loputtoman tuntuisesti takoneesta Marvel-konseptista ja samalla se liitti Thanos-juonenlangan vankemmin kiinni suureen pääjuoneen.
Ykkösosan ystävät varmasti viihtyvät myös tämän parissa. Onhan tämä periaatteessa sitä samaa, mutta isommin ja näyttävämmin. Ensimmäinen osa oli kuitenkin selvästi ehjempi paketti ja paremmin sidoksissa Marvel-universumiin, kun tämä taas on enemmän irrallinen jatko-osa, jonka voi jättää hyvin väliin, mikäli ei innostunut ykkösosasta erityisen paljon. Sillä samassa mainiossa hengessä ja kieli poskella tässäkin edetään ja pelastetaan galaksia. Näimpä tämä on viihdyttävä pläjäys ja soundtrack on edelleen rautaa, mutta ensimmäisen osan tasolle ei päästä, ei sitten millään. Ei vaikka Yondun – ’He may have been your father, boy, but he wasn’t your daddy’ lainilla vedotaan hienosti katsojan tunteisiin.
Apropoo Kurt Russell on mainio ja karismaattinen Peter Quillin isän roolissa, mutta rooliin harkittiin myös Gary Oldmania, Viggo Mortensenia, Christoph Waltzia, Christopher Plummeria, Max Von Sydow:ta, Alec Baldwinia, Ron Perlmania, Stephen Langia, Arnold Schwarzegerriä, Bruce Willisiä, Robert De Niroa, Michael Biehniä, Mel Gibsonia sekä Liam Neesonia. Itseasiassa Matthew McConaugheytä myös, mutta hän torjui roolin Dark tower (2017) elokuvan takia. By the way alkuperäistarinoissa Peter Quillin isä oli jonkinlainen intergalaktinen hallitsija nimeltä Jason of Spartax, kun taas tässä Ego niminen planeetta. Eli jonkinlaisia vapauksia on jälleen otettu tarinaa kirjoittaessa elokuvaksi.
3+/5
Spider-Man: Homecoming (2017)
Ensimmäisen Avengers-leffan tapahtumien siivoustöitä on tekemässä Adrian Toomesin (Michael Keaton) yritys, kunnes paikalle saapuu jokin tärkeä valtionvirasto ja keskeyttää urakan. Toomesia harmittaa niin vietävästi että hän pitää itsellään löytämänsä avaruusteknologian. Avaruusteknologiasta valmistetaan aseita, sekä Toomesille komea puku jolla voi lentää. Kaheksan vuotta myöhemmin tapaamme Peter Parkerin, elikkäs hämähäkkimiehen, joka oli Avengersien mukana Civil War-leffassa. Nyt hämistä kiinnostelisi päästä vähän lisää sankarhommiin, mutta Tony Starkin mielestä tämä ei ole vielä valmis täysipäiväseksi kostajaksi. Hämis kuitenki omin päin suorittaa pienempimuotoisia sankarhommia New Yorkissa. Vaihtelevalla menestyksellä tosin, näinpä hämähäkkimiehen jopa pahoinpitelevän miehen joka pyrki omaan autoonsa. Lopulta hämis kuitenkin törmää ryöstäjiin joilla on käytössään mystistä aseteknologiaa. Hieman myöhemmin hämis löytää pahiksia kauppaamassa kyseisiä aseita. Hämähäkkimies keskeyttää kaupat, mutta Toomes tulee paikalle lintuasussaan ja tiputtaa hämiksen järveen. Tony Stark on jäljittänyt hämistä kokoajan ja lähettää pukunsa pelastamaan onnettoman kahdeksanjalkaisen sankarin. Tony kieltää hämistä sekaantumasta enää vaarallisiin puuhiin. Peter kuitenkin onnistui ujuttamaan asekauppiaiden autoon jäljittimen, ja paikallistaa heidät Washingtonin lähelle. Peter matkaa Washingtoniin koulujen välisiin nörttikisoihin, ja löytää rikolliset jälleen rikollisista puuhista. Hämis saa ryöstön estettyä, mutta joutuu itse lukituksi johonkin valtion huipputurvalliseen bunkkeriin, eikä pääse osallistumaan nörttikisoihin. Peter ja kaverinsa Ned olivat aiemmin löytäneet asekauppiaiden jäljiltä jonkin hohtavan kiven, ja Peter tajuaa että se onkin kranaatti. Vapauduttuaan bunkkerista hämis kiiruhtaa takaisin Washingtoniin, jossa hänen koulukaverinsa ovat tutustumassa Washington Monumenttiin, kun kranaatti aktivoituu. Koulukaverit ovat pahassa lirissä romahtavassa hississä, mutta hämis saapuu paikalle ajoissa ja pelastaa päivän. Palattuaan New Yorkiin, hämis saa selville että eräällä lossilla tapahtuisi taas pian asekaupat, ja menee tietysti paikalle. Homma eskaloituu, ja Toomes pakenee, ja samalla lossi leikkautuu kahtia. Laiva ei kuitenkaan ehdi upota, sillä Iron Man saapuu paikalle ja hitsaa laivan taas kasaan. Tony on niin pettynyt hämikseen että takavarikoi tämän puvun. Hommat rauhoittuvatkin huomattavasti, ja Peter jatkaa normaalia koululaisen elämäänsä. Kunnes hän pyytää ihastustaan Liziä vanhojen tansseihin. Liz suostuu. Peter on hakemassa Liziä tansseihin, ja yllätys on melkoinen kun oven avaakin Toomes. Toomes ei oitis tunnista hämähäkkimiestä, mutta kun saa tietää että seittisankarihan se siinä on tytärtä tansseihin viemässä, hän sanoo että jättää hämiksen henkiin kunhan tämä pysyisi erossa miehen hämäräbisneksistä. No eihän Peter sellaiseen voi suostua, tai edes soittaa kaverilleen Tony Starkille, vaan vetää päällensä vanhan kalsaripuvusta tehdyn hämähäkkiasusteensa. Hämis ja Toomes ottavat yhteen ja rakennus sortuu hämiksen päälle. Toomesin tarkoituksena on kaapata Tony Starkin lentokone, joka kuljettaa huippuarvokasta tavaraa. Hämis kaivautuu rakennuksen raunioista ja painelee estämään pahoja aikeita. Lentokoneessa myllytetään, ja koko paska tippuu taivaalta. Molemmat selviävät pakkolaskusta, mutta Toomesin puvusta menee takuu umpeen ja mies meinaa palaa lentokoneen jäämistön kanssa. Peter pelastaa miehen. Koululla Peter tapaa Lizin ja toteaa että ei tästä tainnutkaan tulla vuosisadan rakkaustarinaa kun hommasin isäsi linnaan. Liz toteaa että ”tämä ei johdu minusta, vaan sinusta”. Tony Stark on vaikuttunut hämiksen neuvokkuudesta ja pyytää tätä liittymään avengereihin. Peter ei kuitenkaan ole omasta mielestään valmis, ja aikoo jatkaa pienempien rikosten parissa. Tony lahjoittaa Peterille uuden puvun. Lopputekstien aikana nähdään Toomes linnassa, joka ei uteluista huolimatta paljasta hämähäkkimiehen henkilöllisyyttä muille vangeille.
Ensimmäisen hämähäkkimiesleffan aloitusta viivyttelin pitkään. Olen nähnyt tämän aikoinaan leffateatterissa, ja muistelen että en hirveästi silloin pitänyt. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin katsoin vasta tämän jälkeen ilmestyneen Thor kolmosen ensin, mutta siitä sitten lisää seuraavassa julkaisussa. Ja eihän tämä näin toisella katselulla ollut sen parempi kuin ensimmäiselläkään kerralla. En väitä että muut marvel-leffat olisivat aikuisille suunnattuja, mutta mielestäni tämä oli selvästi nuoremmalle katsojakunnalle tehty. Sijoittuihan tämä osin koulumaailmaan. Muutenkaan hämis ei ole itseeni koskaan kovin suurta vaikutusta tehnyt. Kyllähän tämän ihan kivuttomasti katsoi, mutta juurikaan wau-elämyksiä en kokenut. Michael Keaton oli vähän outo pahis, kun kunnollisesta raksaukosta tulee yhtäkkiä rikollinen, ja vielä enemmän yhtäkkiä myös tappaja. Ja lopussa mies kuitenkin vaikuttaa ihan tolkulliselta ukkelilta. Hämähäkkimies: Homecoming on kaiken kaikkiaan pienimuotoisempi sankarielokuva kuin aiemmat, ja tämän toki tiedostaa myös itse Peter Parker. Tom Holland on varmaan ihan jees hämähäkkimiehenä, mutta tuleviin leffoihin tarvitaankin sitten miehistymistä, ainakin jos jotain Thanosia vastaan meinaa taistella. Jännä nähdä miten käy. 2½/5
Hampuusi:
Jos aloitetaan siitä, että Spider-man on ollut Batmanin ohella mun suosikki supersankareita lapsuudesta asti. Wolverine tuli sitten vähän vanhempana siihen mukaan. Tykkäsin siitä Sam Raimin ohjaamasta ja Tobey Maguiren tähdittämästä 2002 vuoden Hämiksestä. Se oli hyvä, mutta sen jälkeen kaikki ovat olleet enemmän tai vähemmän huonompia kuin se, aina tähän leffaan asti. Muistan edelleen miten tämä ylitti kaikki odotukseni leffateatterissa, sillä trailerin perusteella pelkäsin jotain hemmetin nuorisokomediaa, mutta kattia kanssa. Tämä oli huippuviihdyttävä ja vauhdikas, aidosti hauska ja hyväntuulinen paketti, jossa ei ollut lainkaan tyhjäkäyntiä. Täyttä tykitystä alusta loppuun, paitsi silloin kun pitikin vähän rauhoittua vetämään happea, niin rauhoituttiin. Kerrassaan mainiosti rytmitetty pläjäys ja tästä kiitos kuulunee ohjaaja Jon Watts:lle, joka oli minulle täysin tuntematon tapaus ja on oikeastaan edelleen Hämis-leffojen ulkopuolelta, mutta historiaa on musiikkivideoissa ja huumorihommista ennen siirtymistä elokuvien ohjaamiseen.
Elokuvassa ei käydä läpi Hämähäkkimiehen syntytarinaa, sillä onhan se nähty jo niin monta kertaa aiemmin ja on kaikille asiasta kiinnostuneille auringon varmasti tuttu jo entuudestaan. Sen sijaan leffa käynnistyy viimeisimmän Captain America leffan tapahtumien lomasta, jossa tämä uusi Hämähäkkimies esiteltiinkin ensikertaa. Kyseessä on kasvutarina. Peter Parker on teini-ikäinen sälli ja tiedenörtti, joka hakee vielä itseään ja jolla ei vielä ole supersankarihomma hanskassa. Unohtamatta, että poikamaista innokkuutta löytyy enemmän kuin malttia. Näistä aineksista Tom Holland luokin ehdottomasti parhaan Spider-manin ainakin tähän asti. Se Andrew Garfieldin Spider-man:hän oli ärsyttävä kaikessa näsäviisaudessaan, mutta Tobey Maguire oli kyllä kelpo Hämis. Tom Holland on kuitenkin paras ja uskomattoman sympaattinen roolissaan. Juuri sellainen kuin Hämiksen täytyy ollakin, suorastaan nappivalinta rooliin. Mitä tulee leffan pahikseen, niin olipa mukava nähdä välillä pahis, joka ei ole joku jumalolento eikä ole tuhoamassa tai alistamassa maailmaa valtaansa, vaan on ihminen, jonka motiivit ovat inhimilliset ja jopa epäitsekkäät. Michael Keaton hoitaa pahiksena olevan Korppikotkan roolin mallikkaasti ja karismaattisesti. Eikä sovi unohtaa mainita, että leffan soundtrackiltä löytyi parikin kappaletta Ramonesia. Se on aina positiivista ja muutenkin soundtrack kuulosti hyvältä.
Vaikken ennakkoon uskonut, niin kyseessä on paras Hämähäkkimies elokuva. Toki tässäkin on omat puutteensa, esim. tämä ei ole täysin itsenäinen elokuva vaan edellyttää, että on ainakin jonkin verran kartalla muidenkin MCU:n elokuvien tapahtumista. Itseasiassa tällä elokuvalla sovitellaan Hämähäkkimiestä osaksi suurempaa tarinaa, joka johtaa lopulta Avengers: Infinity wars elokuvaan, eikä toimi niin hyvin MCU:sta irrallisena katselukokemuksena. Jos haluaisi täydellisen Hämähäkkimies-leffan, niin se syntyis ehkä jos yhdistäisi tämän uusimman ja sen vuoden 2002 leffan parhaat puolet, mutta se on turhaa spekulointia. Eikä kuulu tähän juttusarjaan, mutta jos sinulla on tarkoitus valmistaa itseäsi vain Infinity waria ja Endgamea varten niin tämän voi skipata ihan rauhassa. Sillä onhan Hämähäkkimies maailman tunnetuimpia supersankareita, niin hahmo itsessään varmasti kaikille tuttu, mutta jos yhtään lämpenet hahmolle niin tätä ei kannata jättää väliin.
Apropoo viime vuosituhannella Hämähäkkimiehen oikeudet siirtyivät aina projektien mukana, kunnes ne päätyivät Sony Pictures Entertainmentille, joka omistaa elokuvaoikeudet edelleen. Sony on tahkonnut Hämis-leffoilla kovaa tiliä aina Sam Raimin ohjaamasta vuoden 2002 Spider-manistä lähtien. Hämis-leffat ovat lähellä kärkisijoja maailman eniten tuottaneiden elokuva-sarjojen listalla. Itseasiassa sijalla viisi. Marvel ja Sony ovat käyneet kovia vääntöjä Hämiksen esiintymisestä MCU:ssa ja jossain vaiheessa näytti siltä, ettei uutta sopua enää tule, mutta tämänkin jälkeen Hämis nähdään ainakin kahdessa MCU:n Hämis elokuvassa. Näin Sonyn kultamunia muniva hanhi tuo heille sievoisia summia rahaa ilman omia investointejakin.
4/5
MCU:
Marvel Cinematic Universe: Captain Marvel / Avengers: Endgame
Marvel Cinematic Universe: Avengers: Infinity War/ Ant-Man and the Wasp
Marvel Cinematic Universe: Thor: Ragnarok/Black Panther
Marvel Cinematic Universe: Captain America: Civil War/Doctor Strange
Marvel Cinematic Universe: Avengers: Age of Ultron/Ant-Man
Marvel Cinematic Universe: Captain America: The Winter Soldier/Guardians of the Galaxy
Marvel Cinematic Universe: Iron Man 3/Thor: The Dark World
Marvel Cinematic Universe: Captain America: The First Avenger/The Avengers
Marvel Cinematic Universe: Iron Man 2/Thor
Marvel Cinematic Universe: Iron Man/The Incredible Hulk
Satunnaistoisto 