Hampuusi: ”Kun aamun veitsi taivaan halkaisee, valo repii huoneen rikki, hajalle. Kielen paksuus täyttää koko saastaisen suun. Kasvot kuivaa savea ja lantaa.”. Näin lauletaan CMX:n krapulasta kertovassa kappaleessa, Nimetön. Se minkä takia aloitan päivän epistolan lainaten sitä, on että aamulla herätessäni kurkistin ensin varovaisesti avaten toista silmää, onko maailma vielä paikoillaan. Samalla tunnustellen sielun ja … Jatka lukemista Lihaton viikko 7/7 →