Vuosi 2020 vetelee viimeisiään. Joulukin meni jo. Tätä vuotta ei tule ikävä. Minua on kuitenkin askarruttanut, että vaikka eletään vapaan markkinatalouden aikaa, niin silti ei ole vieläkään ilmestynyt Joulupukille varteenotettavaa kilpailijaa. Meillä on vuodesta toiseen vain tämä sama aikansa elähtänyt ja tylsähkö 'onko kilttiä lapsia?' - pukki. Tämä vieraannuttaa aikuisia joulusta ja tekee siitä lapsille … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 26: Onko tämä Hampuusin Joutsenlaulu? →

Vuosi 2020 on vääjäämättä tulossa päätökseensä. Se on ollut sellainen vuosi, että kun teen tässä kuvitteellisia hiekkakakkuja, jotka symboloivat vuotta 2021 ja sanon älä tule paha kakku, tule vaikka ennemmin meteoriitti, niin tarkoitan sitä. Ei toista tämmöistä vuotta eikä helvetti ainakaan pahempaakaan, mutta elämme nyt aikoja jolloin tapahtuu koko ajan kaikkea sekopäistä ja maailmanlopun meininki … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 25: Maailmanlopun meininki, eikä se liity mitenkään jouluun. →

Eletään vuodesta aikaa, jolloin jossain kohtaa ennen puolta päivää on vartin valoisaa. Siis jos valoisa määritellään eri harmaan sävyin kahden täydellisen pimeyden välissä. Minun marraskuuhan on kaikessa kurjuudessaan kuin 50 shades of grey, mutta ilman seksiä. Se saa tällaisen ihmismielen pohtimaan syntyjä syviä, kuten esimerkiksi erilaisia luomisteorioita. Kari Hotakainen kuvaa ihmisen luomista Syntisäkki kirjassaan näin … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 24: Pohdintoja pimeydessä →

”Ja kun aurinko nousee, se nousee liian myöhään. Ja kun aurinko nousee, se meidät pyyhkii pois”. Näin lauletaan eräässä CMX:n kappaleessa ja se tuntui sopivan hyvin aloitukseksi. Siirrytäänkö asiaan jonkinlaisen aasinsillan tai vastaavan himmelin kautta? Siirrytään siis! Aina joskus, harvakseltaan, mutta silloin tällöin kuitenkin tulee juteltua jonkun ulkomaalaisen kanssa ja aina jossain vaiheessa he ovat … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 23: Kolme vinkkiä miten selättää päättymätön marraskuu →

Teen nyt jotain mitä en ole tehnyt koskaan aikaisemmin. Astun tuntemattomaan ja työnnän käteni usvaan. Tämä on kuin kompuroisi palavan kynttilän kanssa ruutikellariin. Ei voi yhtään tietää mitä tapahtuu. Voi käydä huonostikin. Räjähtää vaikka toinen kives tai jotain. Aloitan siis nyt viikon mittaisen kasvisruokahaasteen. Kelataampa heti vähän taaksepäin. Neiti Hattara siis haastoi minut ja Hevoshuutajan … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 22: Kasvisruokahaaste – Pohjustusta ja pohdiskelua tai jotain papatusta. →

Mun piti alunperin kirjoittaa Raikufesteistä raportti tai jotain sellaista hajatelmat-otsikon alle. Mietin hiljaa mielessäin, mitä Raikufestistä kertoisin, hajatelmissa vastaisin, kertoisinko ihanista ihmisistä, upeasta maatilamiljööstä vai vesisateesta? Kunnes tajusin, etten tiedä mistä aloittaisin. En osannut lähteä purkamaan sitä vyyhtiä mistään suunnasta. Raikufest oli 60 metriä korkea hyökyaalto iloa ja riemua, joka pyyhkäisi pari päivää ylitseni. Ei … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 21: Sinetöikö ennustajatar kohtaloni? →

Katselin sunnuntaina hirveässä krapulassa Manaajan. En ollut nähnyt sitä vuosikausiin. Se on hyvä elokuva, mutten ole koskaan pitänyt sitä pelottavana. En vaikka sillä on maine kaikkien aikojen pelottavimpana kauhuelokuvana, mutta tuossa mielentilassa se oli ahdistava ja häiritsevä kokemus. Kun riivattu tyttö sanoi demonin äänellä papille – ’What an excellent day for an exorcism’, niin siinä … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 20: Krapula, Pekka Töpöhäntä, Hitler ja kaskiviljely →

”Pikajuna Meksikon halki kiitää, yö jo on, valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää, haukku kuuluu kojootin…”. Oikeastaan näillä keleillä tämä olisi pitänyt aloittaa Dannyn ”Polttaa kesäkatu miestä, kosteaa höyryä nousee tiestä...”, mutta se nyt vaan lähti käyntiin tolla Meksikon pikajunalla. Mun piti alun perin kirjoitella hajatelmat juhannusmuisteloista jo viime viikolla. Olisin kertonut perinteisistä Kuolemanpallo turnauksista 2000-luvulta. Olisin … Jatka lukemista Hampuusin hajatelmia osa 19: Kesän kourissa vai syleilyssä? →

Yritän aina tässä Hajatelma konseptissa olla puhumatta mitään politiikasta, vaikka sitä seuraankin jonkun verran. Sillä mikään ei oo raskaampaa kuin lukea kun ääripäät huutaa omaa liturgiaansa toistensa päälle. Se tappaa kaiken mielenkiinnon kirjoittaa aiheesta. mutta Amerikassa on melkonen hässäkkä. Jännä nähdä miten se eskaloituu, enkä tarkoita tässä jännää positiivisessa mielessä. Kaikki tämä nykyajan meno saa … Jatka lukemista Hampuusin Hajatelmia osa 18: Nykymaailma on pilalla, pelkkää paskaa tilalla →