Glögin maistelijoiden toinen tuleminen, osa 1

Neiti Hattara: Jos joku ei muista, tai jollekin on vielä epäselvää, niin minä rakastan joulua. Oikeastaan rakastan kaikkia juhlia, mutta joulua rakastan erityisesti. Mutta mulla on tähän selitys! Tai ainakin yksi niistä. Mikäli alan huhtikuussa pystyttämään juhannussalkoa tai helmikuussa puhaltelemaan vappupalloja, niin hulluna pidetään. Mutta kun lokakuussa taas kaivoin joulukoristeet esiin, laitoin joululaulut soimaan ja kuusen pystyyn, niin ihmiset vain pyörittivät silmiään ja puhisivat: ”Tuo on taas niitä”. Eli meitä on muitakin. En erotu joukosta.

Joulu on myös ehkäpä kokonaisvaltaisin juhla. En ole vielä törmännyt pääsiäisteemaiseen-kynnysmattoon, enkä tiedä mitä kuuluu juoda Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen. Mutta sen sijaan tiedän, että jouluna, sekä sitä odotellessa juodaan glögiä. Ja voi pojat, sitä juodaankin. Hyvillä mielin aloitin joulun odotuksen, sekä glögi(e)n kippauksen siis lokakuun puolella. Ja mikä ihanampaa, sain Hampuusin kaverikseni jälleen maistelemaan sekä arvioimaan näitä juhlajuomista jaloimpia. Kippis!

Hampuusi: Jos Neiti Hattara on jouluihminen niin minä en ole, päinvastoin. Se ei silti estä minua syömästä joulutorttuja ja juomasta glögiä. En silti ampunut serpenttiiniä ilmaan, kun Hattara kyseli, että pitäisikö Glögin maistelijoiden tehdä paluu blogiin, yhden välivuoden jälkeen? Minun piti sulatella asiaa vähän aikaa, mutta kun s-bonukset pamahti tilille marraskuussa, niin päätin sijoittaa ne glögeihin, laittaa palkkatuloista loput ja ilmoitin, että Hampuusi mukana mielellään, glögiä pyörittelee kielellään. Sen verran hyvä maku jäi tästä juttusarjasta silloin viime kerralla, mutta pitemmittä puheitta, eiköhän mennä itse asiaan. Minäpä aloitan, kun olen tässä jo valmiiksi vauhdissa.

Ompa mukava palata tämän juttusarjan pariin. Lähden liikkeelle rauhallisissa merkeissä alkoholittomalla Muumin mäenlaskijan mansikkaglögillä. Heti kättelyssä voin sanoa sen, että tässä maistuu mansikka ja periaatteessa hyvällä tavalla. Perinteiset glöginkin maut kummittelevat kivasti taustalla, joten kyllä tämä ehdottomasti on glögi, mutta tämä on mansikan show. Näimpä tämä sopii etenkin niille jotka eivät ole varsinaisesti glögin ystäviä tai haluavat pehmeän laskeutumisen glögin maailmaan. Nimittäin kuka muka ei tykkäisi mansikasta. Joten tämä on tällainen koko perheen glögi. Tiedän mitä osa lukijoistamme miettii nyt. Eli mitä jos sitä terästää? No odottakaapa, niin livautan pikkujallut ja marjakossut sekaan. No niin, makuun tuli heti aavistus syvyyttä ja säröä, mutta hyvin tämä peittää keskushermostoa lamauttavan myrkyn maun, joten toimii myös pikkujouluissa. Halpaa lystiähän tämä ei ole. Nimittäin pullon hinta on siellä kympin kantturoissa, mutta maku hyvä ja jos haluaa erottua joukosta pikkujouluissa, niin ei tarvitse hävetä tai varsinkaan jos haluaa satsata lahjana. Sillä Muumi brändihän toimii aina.

Neiti Hattara: Istun ensimmäisen kerran syysillassa uudella parvekkeellani. Ensilumi ei ole vielä laskeutunut, vaikka se jättää merkkejään öisin, nähtäväksi aamuisin. Aivan kuin se koettaisi kertoa, että tulossa ollaan, odotahan vain. Mieli ja valo heijastelevat tänään toisiaan; lempeys, kaipaus ja haikeus ovat yhtä aikaa läsnä. Ainoastaan sormieni välissä palava savuke nostaa ilmaan kiharoita. 

Päätän, että on oikea aika avata vuoden ensimmäinen glögi. Tilanteeseen valikoituu Loimun vuoden 2023 vuosikerta-glögi. Jokaisella vuodella on oma tarinansa, glögillä tällä kertaa kauniimpana kuin minulla. Tämän vuoden tarinasta minä kirjoittaisin lyijykynä painuen paperiin: ”Paskaa!”, vaikka lähemmin tarkasteltuna kaikki on hyvin.

Loimu kietoo samettisuudellaan minut lämpimään kuplaan, josta en halua pois. Tummat marjat, luumu ja lämmin alkoholipitoisuus vetävät selkeästi minua puoleensa. Hunaja sokeroi suuni ja rusina rusikoi aivoni. Tätä haluan juoda unohdukseen uudelleen. 

P.S. Kun maistoin tätä uudelleen ilman haikeutta, niin totesin tämän olevan aivan liian makeaa makuuni.

Hampuusi: Meikä mulliturvan toinen glögi on Jouluaamu, mallia päänsärky glögi, eli punaviiniglögi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tähän on ladattu 8%. Ei siis ihan villeimpiä kamppeita. Mainos miehet ovat kirjoitelleet etikettiin pumpulipeittojen pehmeydestä ja villasukkien lämmöstä. Nämä mielikuvat eivät ole niitä, jotka itselleni nousevat ensimmäisenä mieleen. Sillä itse maistan tässä katkeruutta ja tunkkaisuutta sekä ehkä jouluaamun ahdistusta. Tosin valitsin tämän nopeasti, puhtaasti nimen ja etiketin perusteella. Se mitä minä tässä yritän sanoa on, että tajusin tarttuneeni Alkon glögivalikoiman halvimmasta päästä olevaan tuotteeseen, vasta kassalla maksua suorittaessani. Tämä 0,75 litran ampulli nimittäin irtosi vajaaseen 9€:oon. Tätä onkin vaikea suositella oikein kellekään. Paitsi ehkä lahjaksi, jollekin ikävälle ihmiselle, jolle nyt jostain syystä lahja pitää ostaa. Tai sitten tätä voi tarjoilla epätoivotuille vieraille. Muuta käyttöä en tälle äkkiseltään keksi. Toki tämänkin kurlaa paremman puutteessa. Jätänkin tämän odottamaan sitä hetkeä. Nimittäin viemäriin ei kaadeta, kun raha on maksettu.

Neiti Hattara: Tämä Poikain parhaat – Helmi juhlalögi pääsi edustamaan juhlatunnelmissa, sillä mummini saapui luokseni 80-vuotispäivän illalliselle. 

Mummi ei käytä lainkaan alkoholia. Sisäisesti. Viime kesänä oli kuitenkin kaatanut kaapista löytyneet konjakit kutiavaan hyönteisen pistokseen. Hieman kyseenalaistin tätä tapaa, mutta mummi vakuutti lukeneensa jostain, että alkoholia voidaan käyttää puhdistukseen. Hengissä tuo siitä näyttää selvinneen, eikä pistoskohtakaan enää kutia.

Tämä Juhlaglögi on raparperimehu-pohjainen ja maustamisessa on käytetty mm. koivunlehteä. Olin hyvin skeptinen juomaa kohtaan, sillä ei glögin kuulu olla tuollainen.

Mutta nam! Tää on ihanaa! Ei toki perinteistä glögiä, mutta todella hyvää talvista kuumaa juomaa. Nautimme tätä itse tehdyn korvapuusti-jätskin kaverina, ja toimivat hyvin yhteen.

— Siinäpä kaikki tältä erää ja ensiviikolla taas glögin maistajien uudet glögit ja tunnelmat niiden ääreltä. Heippati hei ja olkaa mukavia toisillenne! —

Tässä vielä linkit myöhempiin osiin: Glögin maistelijoiden toinen tuleminen Osa 2