En ole koskaan ollut alkuperäisen Top Gun-leffan suuri fani, eikä sitä ole tullut katseltuakaan kuin pari kertaa. Ihan hyvähän se kuitenkin on, ja varsinkin kun hävittäjälentokoneleffat ovat aika kortilla. Uutta Top Gunia kehuttiin ennakkoon sen verran runsaasti, että päätin mennä heti avajaispäivänä teatteriin katsastamaan onko kehuissa mitään perää.
Top Gun: Maverick on tavallaan kuin remake alkuperäisestä, sillä tarina on hyvin samankaltainen. Ikinuori Maverick on vielä armeijan leivissä, ja testailee uutta supernopeaa lentokonetta. Projekti ei kuitenkaan ole kaikkien suosiossa, ja sitä uhkaa lopetus. Onni kuitenkin potkaisee rajusti kun vanha ystävä Iceman järjestää Maverickin kouluttamaan nuoria hävittäjälentäjiä. Edessä olisi erittäin vaarallinen tehtävä jossain Ven… ulkomaassa, ja siitä voi selvitä hengissä vain kaikista parhaat. Ja koska kukaan ei ole niin hyvä kuin Maverick, niin kukapa olisi parempi kouluttaja. Loppuleffan voikin jo melkeinpä tästä eteenpäin arvata!
Vaikka tarina onkin ennalta-arvattava, eikä hurjalta kuulostavan operaation perusteet kestä minkäänlaista lähempää tarkastelua, ei sillä ole mitään väliä. Kenellekään. Ei tätä elokuvaa kukaan tarinan takia tullut katsomaan. Heti alkuteksteistä lähtien on selvää millainen leffa Top Gun: Maverick on – kunnianosoitus vanhoille hyville lapsuuden toimintaelokuville, joita me setämiehet kaiholla muistellaan. Alkuperäiseen Top Guniin viittaillaankin elokuvan aikana, kuinkas muutenkaan. Vuoden 1986 Top Gun ei ehkä enää nykypäivänä ole niin päräyttävä kuin silloin kun sen näki nuorena poikana ensimmäistä kertaa, mutta vuoden 2022 versio taas päräyttelee hyvinkin. Toimintakohtaukset on toteutettu nykypäivän standardeilla, ja ovat paitsi komeaa katseltavaa, niin ne myös saavat puristamaan teatterin penkin käsinojia. Äänipuolella koneet pitävät aivan perkeleellisen upeaa meteliä, ja musiikkiosastolla löytyy Hans Zimmeriä ja tietysti Kenny Logginsia. Ja Tom Cruise, noh, Tom Cruise on Tom Cruise. Mies näyttää lähes kuusikymppisenä siltä miltä itse näytin kolmekymppisenä. Jotain kauppoja vanhan vihtahousun kanssa on varmasti tehty. Ja kyllähän Cruise sopii toimintaelokuvan tähdeksi paremmin kuin kukaan muu. Sen ovat osoittaneet lukemattomat Mission Impossible-elokuvat, ja tämä uusin Top Gun on kuin kirsikka kakun päällä.
Jos nyt jotain huonoa tästä haluaisin kertoa, niin leffaan liimattu kevyt romanssi Maverickin ja vanhan ystävänsä Pennyn kanssa on kohtalaisen turha sivujuonne. Toisaalta Pennyn mukanaolo voidaan perustella yhden tarinaa eteenpäin vievän keskustelun takia, mutta toisaalta sen voi perustella vielä paremmin sillä että Pennyä näyttelee Jennifer Connelly. Voi miten upea ilmestys Jennifer onkaan valkokankaalla. Ja ei tämä romanssintapainen nyt kuitenkaan ärsyttämään alkanut, joten hyvin pienestä moitteesta on kyse.
Top Gun: Maverick on ihan pirun kova toimintaelokuva, jonka katselua isolta kankaalta uskallan suositella ihan kaikille. Mahtava elokuva. 5/5
Satunnaistoisto 