
Hevoshuutaja
Hattara soitti viikonloppuna ja ehdotti että voisin tehdä seuraavaksi tomaattikeiton, on helppo ja nopea valmistaa. No mikäpäs siinä, kyllä meikältä nyt ruotsiksi yksi tomaattikeitto onnistuu.
Tällä kertaa ongelmat kuitenkin alkoivat jo kaupassa. Punnitsin ensin reilun 800 grammaa tomaatteja, ja hinnaksi tuli yli 6 euroa. Laitoin välittömästi Hattaralle viestiä että kirjan lupaama euron budjetti annosta kohden ylittyi ensimmäisen raaka-aineen kohdalla. Pian sain vastaukseksi että tomaatit on tarkoitus ostaa purkissa, eivät maksa juuri mitään. Jahså. En viitsinyt enää lähteä palauttamaan tomaatteja, mutta hain kuitenkin pari purkkia valmiiksi kuorittuja tomaatteja. Samalla tunsin hieman helpotusta kun ymmärsin että nyt ei tarvisi itse kuoria tomaatteja. En usko että siitä olisi mitään tullut. Muuten ostokset sujuivat mallikkaasti, pavuiksi valikoitui tomaattikastikkeessa oleva malli. Aitoa fetaa ei budjettiin saanut, joten halvin salaattijuusto sai kelvata. Euro / annos osui tällä kertaa aika lähelle. Varsinkin kun kasvisliemikuutiot ostin jo viime ruokaan.
Seuraava vaihe, valmistus. ”5 minuuttia aktiivista tekemistä.” Näin sanoi Hattara puhelimessa. No meikäläinen ei viidessä minuutissa saa edes sipulia kuorittua ja pilkottua, joten hieman enemmän tähän meni aikaa. Ehkä semmoinen 50 minuuttia on hyvä arvio. Valmistin ohessa myös sämpylöitä, joihin käytin ylimääräisenä ostettuja tomaatteja. Vedin kolme tomaattia silppurin läpi, ja huomasin että niissähän on aika iso osa nestettä. Tämän vuoksi taikinaa tuli aika valtaisa määrä, kun olin jo hiivat ehtinyt veteen liottaa. No ei se mitään. Tälläkään kertaa ei ollut aikaa kohotella taikinaa vuorokautta, joten puolisen tuntia sai riittää. Ensi kerralla voisi kyllä varata reilummin aikaa, sillä taikina kohosi ihan silmissä vielä muotoiluvaiheessa.
Keiton keittelyn loppuvaiheessa katsahdin reseptiin jossa kehotettiin vetämään keitto blenderin läpi. Keiton määrä noin 3 litraa, ja meikäläisen sinkkublenderiin menee kerrallaan ehkä puol litraa. Hirvittävä sotkemisurakka olisi siis edessä. Onneksi laitoin hätähuudon Hattaralle, joka kysyi onko minulla sauvasekoitinta. Ja olihan mulla. Tosin sille ei ole ollut hetkeen käyttöä ja piti vähän ihmeellistä ääntä. Mutta paljon helpompi homma kuin jonnekin blenderiin laittaa pienissä erissä. Muussauksen jälkeen sekaan heitettiin pavut ja lämhäytettiin keitto vielä kertaalleen. Koristeluun väärennettyä fetajuustoa.

Tuli kyllä tosi hyvä keitto, oikein yllätyin. Sämpylä maistui sämpylältä, tomaatin huomasi ainoastaan punaisista paloista. Viime kerralla pinaattisämpylät aiheuttivat vähän vastaavan ihmetyksen, joten ensi kerralla luvassa jotain kokeellista. Tomaattikeitto maistui vielä seuraavana päivänä töissäkin, ja uskalsin jopa tarjota sitä muillekin. Tätä voisi kyllä tehdä useamminkin, ja voisiko sekaan sopia joku lihakin?
Hattara
Mun suosituimpia tapoja aloittaa aamu on tietty bloody mary. Valitettavasti todellisuus tulee usein mun ja tän rakkauden väliin (koskee kaikkea muutakin mun elämässä). Senpä takia tomaattikeitto on hyvä korvike näihin päiviin, kun riudun rakkauden kaipuusta.

Ja minkälainen tomaattikeitto! Tää menee ehdottomasti jatkoon. Pavut toimi hyvänä proteiinilisänä ja feta teki tästä luksusta. Teki mieli tehdä heti toinen kattilallinen, kun edellinen tyhjeni. Onneks viikonloppu lähenee, niin voi siirtyä siihen alkuperäiseen ja oikeaan rakastajaan.
Hienoa, et Hevoshuutaja sai kuin saikin keittonsa valmiiksi. Täytyy tunnustaa, että kun sain viestin, jossa pohdittiin blenderin vetoisuutta, niin taisin viedä käden otsalleni.

Ai niin, ja olihan mullakin sämpylöitä. Nää sämpylät on nyt tehty sen edellisen porkkanakeiton jämistä. Mä siis siivilöin sen ja se jäljelle jäänyt mössö on nyt näissä. Toimii.
Ruokaa ruotsiksi – Alku