
Hevoshuutaja: Jahas. Tulipa käytyä pitkästä aikaa elokuvateatterissa. Viimeksi kävin varmaan sillon koronan ensikeväänä kun teattereihin sai vielä ottaa väkeä. Tai olisko ollut Karpo-dokkari joskus vuosi sitten? Sen jälkeen on ollut päällä kaikenlaista rajoitusta ja teatterit ovat olleet käytännössä kiinni. Eipä siellä kyllä mitään katsottavaakaan ole ollut kun ensi-iltoja on siirrelty kilpaa. Nyt kuitenkin huomasin jääkaapin ovessa roikkuvan lahjakortin Kino Juhaan, joten oli hyvä syy lähteä. Kino Juhan 140-paikkaiseen saliin sai rajoitusten takia ottaa 70 katsojaa, mikä riitti oikein hyvin torstai-iltana.
Hampuusi: Sama vika Rahikaisella. Jos en nyt väärin muista, niin kävin katsomassa viimeksi Tenetin 2020 loppukesästä. Joten oli taas korkea aika hypätä hevosen selkään ja ratsastaa auringonlaskun sijaan leffateatteriin. Vaikka tästä Dyynistä oli puhuttu paljon parin ystävän kanssa, niin leffaan lähtöni ei ollut ennalta suunniteltu, vaan extempore lähtö, kun sunnuntai aamuna oli kivasti luppoaikaa ja Flamingon Finnkinossa siihen sopiva näytös klo.10:30. Se oli joku niiden pienempiä saleja, mutta se riitti mulle hyvin, kun katson leffat muutenkin mieluiten kotisohvalta. Mites onko Dyynin ohjaaja-käsikirjoittaja Denis Villeneuven tuotanto ennalta miten tuttu?
Hevoshuutaja: Denis Villeneuve on tehnyt pirun kovia leffoja. Prisoners, Sicario ja Arrival ainakin. Arrivalin otinkin uusintakatseluun ennen Dyyniä, ja olihan se toisellakin katselulla vakuuttava. Mutta sitten herran edellinen elokuva, Blade Runner 2049, jätti aikoinaan vähän kylmäksi. Kävin senkin katsomassa teatterissa, mutta jotenkin se ei silloin lähtenyt. Ei se huono ollut, mutta ei aiheuttanut tunnetta että haluaisin sen katsella uudestaan. Mutta ehkä pitäisi silti joskus kokeilla.
Hampuusi: Omissa kirjoissani Villeneuve on nykypäivän mielenkiintoisimpia ohjaajia. Vuoden 2013 Prisoners elokuvasta lähtien, hänen tuotantonsa on tuttua, eikä sinne mahdu yhtään harha-askelta, paitsi ehkä Enemy. Se oli sellainen outo mysteerijännäri, jonka jälkeen en osannut sanoa, että oliko kyseessä hyvä elokuva ja jos oli, niin miten hyvä elokuva? Pitäisi joskus ottaa uusintakatseluun, eiköhän se sillä selviäisi. Siinäkin jokatapauksessa ainakin tunnelma oli hyvä. Sen sijaan edellinen elokuva, Blade runner 2049, oli minun mielestäni loistava elokuva, vaikka jätti sinut kylmäksi. Siinä ei tarvinnut pähkäillä oliko kyseessä hyvä elokuva. Se oli täydet 5/5. Oliko Dyyni sulle ennestään miten tuttu?
Hevoshuutaja: Dyynistä tiedän sen verran että kyseessä on ilmeisesti klassikko-statuksen omaava kirja, josta on aiemmin 80-luvun alussa tehty elokuva. En ole sitä muistaakseni nähnyt. PC:llä pelasin joskus 90-luvun alussa Dune 2-peliä, josta muistan että aavikolta kerättiin ”spiceä”, jolla sitten rakennettiin sotajoukkoja ja laajennettiin tukikohtaa. Sitten välillä hiekkamato söi sen spicepoimurin ja sitten harmitti.
Hampuusi: Kirja on minullakin lukematta. Lapsuuden ystäväni on kyllä sen kehunut, mutten ole siihen tarttunut. Sen sijaan oon nähnyt sen David Lynchin ohjaaman kasarifilmatisoinnin, mutta se on aikamoinen sekasotku. Tarinan mukaan Lynchin alkuperäinen versio on ollut jossain kolmen tunnin kantturoissa. Lähteestä riippuen, joko vähän vajaa kolmetuntia tai sitten yli. Jokatapauksessa Universal pictures heitti sen roskin ja leikkasi uuden, reilu pari tuntisen version. Sen oon nähnyt, eikä se vakuuttanut. Siitä on nykyään liikkeellä vaikka minkä mittaisia versioita, mutta yksikään ei ole se Lynchin alkuperäinen, ei, vaikka mainosmiehet jossain levyn kansissa niin väittäisivätkin. Jos kuitenkin mentäisiin viimeinkin itse asiaan. Dyyni on siis tuore scifi-elokuva, jossa Atreidesin Herttua lähetetään hiekkaplaneetalle valvomaan universumin kallisarvoisimman aineen keräämistä. Siinä lähtöasetelmat, mutta tämä on ennenkaikkea tarina vastentahtoisesta messiaasta ja aatelissukujen taistelusta sekä juonittelusta. Mitäs tykkäsit?
Hevoshuutaja: Täytyy kyllä sanoa että petyin. Komean näköinen, hyvin lavastettu, hyvin roolitettu elokuva, josta puuttui tunne kokonaan. Meinasin kirjoittaa että komean kuuloinen, mutta en ole oikein varma? Ääntä oli paljon, se oli hyvin tehty, mutta siinä ei myöskään ollut tunnistettavia melodioita. Hans Zimmer on tehnyt tunteettomaan elokuvaan tunteettoman soundtrackin. Hans oli kappaleiden sijaan tehnyt vain ääntä.

Hampuusi: Minä olen liikkeellä vähän positiivisimmissa merkeissä. Tämä alkaa hitaasti. Kerronta on muutenkin viipyilevää. Tässä ei kiirehditä mihinkään ja ensimmäinen puolisko onkin pääasiassa elokuvan maailman ja hahmojen esittelyä. Elokuva on filosofissävytteistä älykästä scifiä, joka vaatii katsojalta keskittymistä. Sen vahvana vellova tunnelma on synkkä ja värimaailma harmaa, meininki on eeppistä ja minun mielestäni äänimaailma oli todella vaikuttava. Siitä tykkäsin. Mitä tulee näyttelijöihin niin Timothee Chalamet on pääosassa, Atreides suvun perijänä mainio. Mitä olen viime vuodet tarkkaillut hänen uraansa, niin sanoisin, että on potentiaalinen nimi seuraavaksi uudeksi supertähdeksi. Mainitaan myös Stellan Skarsgård, joka vastaa herkullisimmasta sivuosasta elokuvan pahiksena Paroni Harkonnenina.
Hevoshuutaja: En tiedä olisiko tässä pitänyt olla lähdemateriaali jotenkin hallussa että tämä olisi herättänyt itseni kiinnostumaan enemmän. Toisaalta elokuva on niin pitkä että siinä taustoitettiin mielestäni asioita riittävän hyvin, eikä katsoja joudu etenemään ilman tietoa tai arvaillen.
Hampuusi: Olen lukenut, että George Lucas ammensi Tähtien sotiinsa paljon Herbertin klassikko kirjasta ja nyt jäi fiilis, että ympyrä eräällä tavalla sulkeutuu ja tämä lainaa vuorostaan kuvastoa Tähtien sodasta. Sen verran oli tutun näköistä hiekkaplaneettoineen, avaruusarkkitehtuureineen ja yms. Jokatapauksessa kaikki puitteet kovan luokan scifi-eepokseen on olemassa, mutta nyt tarina jää pahasti kesken. Sitä alleviivaa elokuvan viimeinen repliikkikin, – ”Tämä on vasta alku”. Täytyy toivoa, että elokuva menestyy tarpeeksi hyvin ja näin tietoisesti kirjan kahteen osaan jakanut visionääri Villeneuve, saa kertoa vielä toisenkin puolikkaan tarinastaan. Sitä jatkoa ja koko tarinan näkemistä odotellessa välituomio/arvosana on 4+/5. Minkälaiseen arvosanaan sinä päädyt?
Hevoshuutaja: Joo tosiaan, keskenhän tämä jäi pahasti, mutta sen tiesin jo ennakkoon niin osasin sitä odottaakin. Halusin kovasti pitää tästä, mutta harmillisesti Dyyni ei aivan lunastanut odotuksia. Eihän tämä missään nimessä huono ollut, mutta ei kyllä jäänyt sellaista fiilistä että haluaisin katsella ihan kohta uudestaan. Viihdyin kuitenkin koko pitkän keston ajan ihan ok. Teknisesti 5/5, ehkä noin muuten 3½/5.