Kisaeväät kuntoon-sarjassa tehdään ruokaa jokaisesta futiksen em-kisojen isäntämaasta
Hattara: Pietari edustaa mulle liiallista tunneskaalaa. Mä oon ehdottomasti tunneihminen, ja joskus mun omat tunteetkin on ylenpalttista paskaa, mut minkäs sille voi. Mun tapa käsitellä tunteita on elää ne täysillä läpi. Eipähän jää jälkeen mitään mietittävää. Välillä ei jää jäljellä mitään. Minuuttakaan. Pietari tosin toi sen takas.
Pietarissa mä oon käynyt läpi lukemattomia tunteita. Oon ollut rakastunut jazz-klubilla, itkenyt aamuyöllä sateessa kadulla, haltioitunut taiteesta, kokenut sietämätöntä elämän ja olemisen tuskaa, mutta samaan aikaan ääretöntä sielun vapautta. Pietari on mulle jotain sellasta, mitä en pysty kertomaan. Mun sisäinen kimaltaa Pietarissa.
Jos teillä on ennakkoluuloja Venäjää kohtaan, niin ylittäkää ne! Ja syökää, syökää, syökää. Niin, ja rakastakaa.
Teeman mukaisesti valkkasin venäläistä pikaruokaa, pelmenejä. Aivan hyviä pelmenejä saa nykyään kaupan pakasteesta. Mun osuus oli tänään ainoastaan keittää nää lihaliemessä ja pistää tarjolle. Ja ettei brassailu unohdu, niin lihaliemen olin keitellyt itse paahdetuista luista ja kasviksista. Mutta osto-liemellä aikaa tähän ruokalajin valmistamiseen menee noin vartti.
Venäjällä on sanonta, joka menee jotenkin näin: ”Venäläiset juovat silloin, kun on aihetta iloon. Venäläiset juovat myös silloin, kun on aihetta suruun. Ja jos kumpaakaan ei ole, saadaan ne molemmat juomalla esiin!” Virtaa minussa siis venäläistäkin verta. Pelmeneille kyytipojaksi olutta. Harashoo ja pelit käyntiin!
Hevoshuutaja: Meikäläinen ei ole Pietarissa käynyt, tai missään muuallakaan Neuvostoliitossa. Tosin olen ollut usein Kemissä, joka osin näyttää siltä kuin se oltaisiin luovutettu itänaapurillemme sotien jälkeen. Tiesin että Venäjän kansallisruoka on vodka, siinäpä ne meikän lähtötiedot. Tai no blineistä olen kuullut paljon juttua, enkä niitä ole koskaan syönyt niin nythän oli hyvä paikka niitä valmistaa.
Taikinan teon aloitin ohjeen mukaan jo edellisenä päivänä, jonka jälkeen se oli kohoamassa jääkaapissa yön yli. Taikinaan käytettiin tattarijauhoja, varmaan eka kerta kun sellaisia ostin.
Ohjeen mukaan blinit olisi pitänyt paistaa kirkastetussa voissa, mutta voi oli aivan lopussa enkä jaksanut kauppaan lähteä, joten paistoin blinit ihan vain normaalissa voissa ja öljyssä. Aivan onnistunut paistopinta tuli mielestäni näinkin.
Blinit asettelin lautaselle ja päälle reilusti mustapippuria. Sen jälkeen muutama erilainen täyte. Smetanaa, katkarapuja, kinkkua, tuorejuustoa, rapumarinoitua silliä. Ruokajuomaksi vodkaa Barbapapa-lasista. Mukavia suolaisia lättysiä tämmöset blinit. Ja kun täytteet on aika vapaasti valittavissa niin oikein hyvä eväs tarjoiltavaksi vieraillekin. Ja mikäs sen mukavampaa kuin katsella jalkapalloa ja nauttia pikku suolaista vodkan kera.
Kisaeväät kuntoon: Bukarest
Kisaeväät kuntoon: Baku
Kisaeväät kuntoon: Munchen
Kisaeväät kuntoon: Glasgow
Kisaeväät kuntoon: Lontoo
Kisaeväät kuntoon: Rooma
Kisaeväät kuntoon: Sevilla
Kisaeväät kuntoon: Kööpenhamina
Satunnaistoisto 