Leffapoiminta: Seurapeli

Hampuusi: Jos lähdetään liikkeelle siitä, että Seurapeli on Jenni Toivoniemen ohjaama ja kirjoittama draamaelokuva vuodelta 2020. Tämä on muuten hänen esikoisohjaus kokopitkien elokuvien saralla.

Hevoshuutaja: Ite en oo kuullu Jenni Toivoniemestä mitään aiemmin, erittäin vahva esikoisohjaus kyllä!

Hampuusi: Joo, mun mielestä tämä kans oli esikoiseksi yllättävän kypsä teos. Sen verran luontevasti Toivoniemi kertoo tässä tarinaansa. Nimi oli sen verran tuttu entuudestaan, että olin nähnyt Tottumuskysymys elokuvan, jossa oli koostettu kuusi lyhytelokuvaa naisiin kohdistuvasta näkyvästä ja näkymättömästä vallankäytöstä yhdeksi pitkäksi elokuvaksi ja Jenni Toivoniemi oli ohjannut yhden noista lyhäreistä.

Hevoshuutaja: Pitäskö paljastaa lukijoille vähän mistä tämä elokuva kertoo?

Hampuusi: Seurapeli siis kertoo ystäväporukasta, joka järkkää yllätyssynttärit 35 vuotta täyttävälle ystävälleen saaressa olevalla mökillä. Kaikilla joukossa on omat salaisuutensa ja hyvin pian vanhat jännitteet nousevat pintaan. 

Hevoshuutaja: Tää lähti liikkeelle silleen kuin mikä tahansa mökkireissu, hahmot olivat tavallaan kaikki jotenkin jo ennestään tuttuja omastakin kaveripiiristä.

Hampuusi: Kyllä ja nämä henkilöhahmot oli hyvin kirjoitettuja ja näyteltyjä. 

Hevoshuutaja: Ainoa joka jäi vähän ohueksi oli se Janne. Mielelläni olisin hänenkin motiiveistaan oppinut enemmän.

Hampuusi: Joo se Härden pikkuveli Janne jää turhaan vähän paitsioon. Jäikö joku hahmoista sulle mieleen erityisesti? Samuli Niittymäen näyttelemä Juhana, porukan ns. älykkö omine ongelmineen vetosi minuun erityisesti.

Hevoshuutaja: Varmaan se Härde sitten kuitenkin, oli varmasti lähimpänä itseäni. Mutta kaikilla hahmoilla oli kyllä tässä elokuvassa paikkansa.

Hampuusi: Tämä oli paikoin aidosti hauska, mutta välillä osuvasti syvällinen. Omasta mielestä tämä kuvasi melko onnistuneesti elämän kipupisteitä, ystäväpiirin valta-asetelmia ja nuoruuden loputonta jatkamista. Tarkoitan, että minussa heräsi monenlaisiakin tunteita leffan aikana ja pystyin samaistumaan hahmoihin, nuoruuden jatkamiseen ja muihinkin juttuihin, esimerkiksi riittämättömyyden tunteeseen, tyytymättömyyteen ja omien elämänvalintojen kyseenalaistamiseen jne.

Hevoshuutaja: Vaikka muutamassa kohdassa tuli naurettuakin, niin kyllähän tämä 95-prosenttisesti draama oli kuitenkin. Ja on helppo olla sun kanssa samaa mieltä että hahmoihin ja niiden ongelmiin on helppo samaistua. Välillä oli kyllä vähän itelläkin paha mieli kun meni niin läheltä. Toisaalta taas tästä sai ehkä vähän lohtua siinä mielessä että ei se elämä muillakaan aina niin helppoa ole, vaikka toki fiktiivisiä hahmoja olivatkin.

Hampuusi: Omaan makuun tässä oli kuitenkin vähän liikaa kaikenlaista draamaa, että se olisi uskottava.

Hevoshuutaja: Draamaa oli kyllä reilusti, ei ole hirveän uskottavaa että noin paljon tapahtuisi parissa päivässä. Kaikille osallisille. Isossa roolissahan tässä oli myös alkoholi, joka tietysti helposti aiheuttaa tilanteita. Mutta en muista että alkoholin piikkiin olisi paljoakaan voinut laittaa, lähinnä se vain toimi ihmisille tekosyynä tuoda oikeat ajatukset ja tunteensa esiin.

Hampuusi: Aivan totta tai ehkä sen saunaan pyörtymisen voi laittaa alkoholin piikkiin, muttei varsinaisesti sitä ihmissuhde draamaa. Elokuvassa oli jotenkin hieno kontrasti kun käsitellään kipeitä asioita, niin kaikessa surullisuudessaan siinä on kuitenkin lämpöä ja tykkäsin miten ääniraita toi tunnelmaan kivasti ilkikurisuutta. Näistä plussaa ja sen takia lopputulos oli liiasta draamasta huolimatta raikas.

Hevoshuutaja: Se vähän itellä kans ahisti että oli kesä ja aurinko paistoi ja kaikilla oli ainakin hetkittäin mukavaa. Tarkoitan että kun tätä näin helmikuun pakkasten keskellä, koronan aikaan katselee niin helposti sitä kaipaa itsekin muiden ihmisten kanssa jonnekin lämpöön. Minkälaisen arvosanan antaisit tälle?

Hampuusi: Olen pureskellut tota arvosanaa jo tovin, enkä oikein meinaa päässä itseni kanssa sinuiksi sen kanssa. Nyt on kuitenkin tuomion hetki. Tämän hetken fiiliksillä annan 4-/5. Mites sun pisteet? Ollaanko yhtään samoilla linjoilla?

Hevoshuutaja: Mulle tää oli sen verran posiitivinen yllätys että rohkenen antaa 4½ / 5. Varsinkin kun kyseessä on vielä suomalainen elokuva. Harmi että tämän teatterikierros taisi mennä vähän mönkään koronan takia. Oisko jopa Hevoshuutaja suosittelee-merkin paikka?

Hampuusi: Ohoh! Kyllähän noilla pisteillä kelpaa käyttää omaa Suosittele-merkkiä. Sen verran säästeliäästi niitä on käytetty.

Jätä kommentti