Tähtien sota tutuksi-sarjassa katselen kaikki Star Wars-elokuvat, aiemmin en ole nähnyt niitä yhtäkään. Myös Jedimestari Hampuusilla on sanansa sanottavana. Linkit sarjan aiempiin osiin löytyvät jutun lopusta.
*sisältää spoilereita*
Episode VI: Return of the Jedi (1983)
Imperiumi on rakentamassa uutta Kuolemantähteä, en tiedä paljonko on aikaa kulunut edellisen tuhosta, mutta tämä uusi on rakentunut huomattavasti nopeammin. Tehokkaammaksikin väittävät. Tatoiinella C-3PO ja R2-D2 vievät viestiä Jabba Huttille, jolla on hallussaan jäädytetty Han Solo. Viestissä Luke Skywalker pyytää Jabbaa vapauttamaan Solon. Ay-pomon olemuksen omaava Jabba nauraa Luken paskalle ehdotukselle, ja laittaa jotkin hämärät bileet pystyyn. Bileet keskeytyvät kun naamioitunut palkkionmetsästäjä tuo vangitun Chewbaccan paikalle. Tästähän Jabba riemastuu ja Chewbacca heitetään tyrmään. Naamioitunut palkkionmetsästäjä on kuitenkin Prinsessa Leia, jonka onnistuu sulattaa Han Solo. Jabba saa rakastavaiset kiinni, ja Han Solo laitetaan putkaan, kun taas Leiasta tulee jonkinlainen seksiorja Jabban haaremiin. Pian kylään saapuu Luke Skywalker, joka nimittää itseään jediritariksi. En tiedä mistä mies on moisen arvonimen saanut, käsittääkseni nämä nimitykset on aiemmin hoidettu jonkin neuvoston toimesta. Luke vaatii Jabbaa vapauttamaan ystävänsä, tai käy huonosti. Jabba nauraa taas Luken paskalle ehdotukselle ja laittaa tämän taistelemaan jotain isoa otusta vastaan. Lukella ei ole edes valomiekkaa mukana, joten helvetinmoisella tuurilla hänen onnistuu selvitä otuksen kynsistä. Jabbaa ei enää naurata, ja Lukea, Han Soloa sekä Chewbaccaa lähdetään kuskaamaan aavikolle, jossa heidät heitettäisiin suursyömärin kitaan. MUTTA. Kaveruksilla on vielä yksi ässä hihassa, nimittäin yksi Jabban vartijoista onkin oikeasti vanha veijari Lando Calrissian! Aavikolla käydään myllyt, jonka tuoksinassa palkkionmetsästäjä Boba Fett joutuu suursyömärin kitaan, kun taas Leia kuristaa Jabba Huttin kuoliaaksi. Lukea lukuunottamatta sankarimme palaavat muiden kapinallisten luokse. Luke suuntaa Dagobahiin tapaamaan Yodaa, sillä koulutus jäi viime kerralla pahasti kesken. Yoda on kuitenkin jo vanha ja jokin sairauskin vaivaa, eikä hänestä enää ole opettajaksi. Yoda kertoo että Lukesta tulee oikea jedi kunhan tämä kohtaa Darth Vaderin. Yoda myös vahvistaa Lukelle että Vader on tämän isä. Enempää Yoda ei jaksa höpötellä vaan nukahtaa ja siirtyy ajasta ikuisuuteen. Pian Obi-Wan Kenobin henki ilmestyy Lukelle ja kertoo Leian olevan tämän kaksoissisar. Kapinallisleirissä suunnitellaan Kuolemantähden tuhoamista. Puhelinlankoja on kuunneltu ja saatu selville että Death Starin suojakilpeä ylläpidetään läheisellä metsäplaneetalla. Metsäplaneetalla Leia, Luke, Han ja Chewie törmäävät avaruusnalleihin, jotka vaikuttavat ensin vähän vihamielisiltä, mutta yhteinen sävel löytyy onneksi pian. Luke kertoo Leialle olevansa tämän veli, ja että Darth Vader olisi heidän isänsä. Luke jättää Leian hämmästelmään asiaa ja lähtee itse kohtaamaan isänsä. Darth Vader vie poikansa tapaamaan vanhaa vihtahousua, eli Palpatinea, joka yrittää käännyttää Lukea voiman pimeälle puolelle. Luke ei tähän suostu, vaan yrittää puhua isänsä takaisin hyvisten puolelle, ”et sä nyt niin pahoja juttuja oo tehny, kaikki voidaan vielä korjata”. Vader ei tähän kuitenkaan taivu ja haastaa Luken myllyihin. Luke katkaisee isänsä käden (mikä siinä on että aina nämä päättyy käden menetykseen), ja Palpatine kehottaa tätä hoitamaan homman loppuun. Luke pitää ajatusta huonona. Palpatine ei ole iloinen ja uhkaa tappaa Luken. Darth Vader on sittenkin miettinyt asioita ja todennut että olisi kiva joskus saada isänpäivänä kahvit sänkyyn, ja heittää Palpatinen helvetin syvään kuiluun, jonne Palpatine tod. näk. kuolee. Metsäplaneetalla Han, Leia ja avaruusnallet taistelevat Imperiumin joukkoja vastaan. Taistelu kääntyy kapinallisten eduksi kun Imperiumin sotakoneet paljastuvat tehdyksi styroksista ja aaltopahvista. Kuolemantähden suoja tuhotaan ja kapinallisten alukset käyvät hyökkäykseen. Luke on raahannut vakavasti loukkaantuneen isänsä avaruusalukseen, ja Darth Vader pyytää josko Luke voisi poistaa tämän naamarin. Luke epäröi hetken mutta suostuu pyyntöön. Isä ja poika katsovat hetken toisiaan silmiin ja Vader kuolee. Kapinalliset tuhoavat Kuolemantähti kakkosen. Luke palaa nalleplaneetalle ja polttohautaa isänsä. Tämän jälkeen järjestetään nallekylässä valtavat bibikset elikkäs bakkanaalit eli juhlat, jonne ilmestyy myös Anakinin, Yodan ja Obi-Wanin henkiolennot. Loppu.
Noniin. Komea päätös tälle trilogialle. Jedin paluu jatkaa oikeastaan samaa toimivaa linjaa kahden edellisen elokuvan kanssa. Jonkin verran tähän kuitenkin oli kepeyttä laitettu sekaan, kuten Jabban omituiset bileet, ja sitten ne avaruusnallet, jotka saivat yllättävänkin paljon ruutuaikaa. Ei ne silleen ärsyttäneet millään lailla, kuten vaikkapa Jar Jar Binksin porukka, mutta ei nalleilla nyt niin hirveästi kuitenkaan lopulta ollut annettavaa. Toki kepeyden vastapainoksi oli draamaakin kun nähtiin Yodan ja Darth Vaderin siirtyminen tuonpuoleiseen. Jonku verran ihmettelin lopussa kun Anakinin haamuna oli Hayden Christensen, sama jätkä joka näytteli nuorta Anakinia vuonna 2002 tehdyssä leffassa. Oliko George Lucas mennyt niin pitkälle että hän oli jotenkin geenimanipulaation avulla synnyttänyt laboratoriossa näyttelijän, jota hän käyttäisi 20 vuotta myöhemmin? Tämä selittäisi myös paljon kyseisen miehen kyvyistä näytellä. Ikävä kyllä, selitys oli paljon tylsempi, ja haamu on päivitetty jossain vuosien varrella. Vaikka tää trilogia kokoajan menikin sitä kohti että Imperiumi kukistuu, niin jotenkin kaikki loppui vähän nopeasti. Ehkä sitä on tottunut liian hyvään kun nykyisin tehdään tarinoita niin paljon sarjaformaattiin. Tässä rakennettiin mielenkiintoinen maailma ja mielenkiintoiset hahmot, ja sitten kaikki loppuu yhtäkkiä bileisiin nalleplaneetalla. Tai no kyllähän näitä leffoja edelleen tehdään, mutta ei niissä tätä samaa henkeä ole. Tai hirveästi samoja tyyppejäkään. Ei ainakaan siinä esitrilogiassa. Darth Vaderin kohtalo hieman yllätti, en olisi uskonut että miehessä on vielä jotain hyvää jäljellä. Ehkä tää vois olla semmonen 3 ½ / 5. Osana trilogiaa 4 / 5.
Hampuusi:
Jedin paluusta minulle muistuu mieliin kaksi asiaa yli muiden. Elokuvan alussa oleva Jabba The Hutt osuus on piirtynyt verkkokalvoilleni ikimuistoisena. Galaksin paha gangsteripomo Jabba oli penskana jopa pelottava näky. Silti päälimmäisenä muistiin on jäänyt, että siinä missä jumala uhrasi poikansa ristille, niin Darth Vader ei lopulta ollut valmis uhraamaan omaa poikaansa, vaan uhrasi mielummin itsensä. Näistä askelmerkeistä lähden purkamaan omaa osuuttani. George Lucas halusi alunperin episodi 6:n ohjaksiin ystävänsä Steven Spielbergin, mutta Lucasin vanhat kiistat Directors guild of american järjestön kanssa nousivat esiin ja se eväsi kyseisen ohjaajavalinnan. Ohjauspestiä tarjottiin Davideistä sekä Lynchille että Cronenbergille, mutta molemmat kieltäytyivät kunniasta, sillä vapaita käsiä oman vision toteuttamiseen ei olisi tarjolla, vaan isot linjaukset tekisi Lucas itse. Lopulta homman sai tuntematon Richard Marquand ja aikalailla tuntemattomaksi hän jäikin. Eikä ohjaajan valinta ollut Lucasin ainoa huoli. Sillä siinä missä Mark Hamillin ja Carrie Fisherin kanssa oli tehty kolmen elokuvan sopimus, niin Harrison Fordin sopimus oli katkolla. Eikä Harrisonilla varsinaisesti ollut hinkua palata rooliin, sillä aikaisemmat Star wars elokuvat ja rooli Indiana Jonesina olivat tehneet hänestä tähden, eikä töistä niin sanotusti ollut pulaa. Ford itseasiassa ehdottikin Lucasille, että Han Solo voisi vaan kuolla, mutta sopu syntyi ja hän palasi rooliin.
Episodi 6 paketoi alkuperäistrilogian onnistuneesti, vaikkei pystykkään lunastamaan Imperiumin vastaiskun asettamia valtavia odotuksia. Luke on käynyt oman tiensä jediksi ja on valmis pukemaan sankarin viittaa harteilleen. Sankarin viittaa sovitellaan myös Han Solon harteille, sillä itsekkyys on jäänyt edellisiin osiin. Liekkö rakkaus, luontevasti sankarittaren saappaissa taistelevaan, prinsessa Leiaan pehmittänyt miehen vai jäikö itsekeskeisyys sulaessa karboniittiin? Oli miten oli, niin tällä kertaa tarina rakentuu pitkälti Darth Vaderin ja Luken mittelön varaan, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Onhan sitä pohjustettukin kahden elokuvan verran ja taistelun panoksia nostettu matkan varrella. Joten asetelma on kutkuttava. Elokuva nostaa myös varsin onnistuneesti Darth Vaderin rinnalle toisen pahiksen. Nimittäin keisari Palpatinen, joka on sen verran hyytävä, että on helppo uskoa Vaderinkin kunnioittavan ja pelkäävän häntä. Ei tosin tarpeeksi, mutta kuitenkin. Tämä Luke-Vader-Keisari osuus onkin ehdottomasti elokuvan kohokohta ja kliimaksi, johon viittasinkin jo aikaisemmin osuuteni alussa. Se miten Luke tavallaan pettää Obi-Wanin ja Yodan päätyessä säästämään isänsä hengen, vaikka hänelle on toitotettu ettei Anakinia voi pelastaa voiman pimeältä puolen ja silti juuri tällä tavalla hyvä voittaakin pahan. Se on dramaturgisesti hieno ratkaisu. Apropoo tässä leffassa Darth Vaderiä näyttelee periaatteessa neljä eri henkilöä. Sillä David Prowse näyttelee tuttuun tapaan Vaderiä fyysisesti ja kypärä päässä, mutta valosapelikohtaukset hoiti Bob Anderson ja lopussa Sebastian Shaw antoi kasvot Vaderille kun kypärä poistetaan. Lisäksi James Earl Jones luonnollisesti antaa äänensä Vaderille. Toki viimeisimmissä versioissa nähdään lisäksi Hayden Christensen vielä lopussa Shaw:n tilalla Anakinina voimahahmon muodossa.
Elokuvan kompastus kivi on, että synkkyydestä on jälleen tingitty ja mukaan tuodaan eewokit hassuttelemaan. Nuo Endorin pörröiset nallekarhuasukit ovat meinaan melko lapsellisia ja vesittävät loppukahinaa pahemman kerran. Näimpä eewokit eivät aiheuta meikäläisessä sen enempää hurraa huutoja kuin riemun kiljahduksiakaan. Jedin paluu herättää myös enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Sillä miksi Vader ei aistinut aikaisemmin trilogiassa Leian seurassa tämän olevan hänen tyttärensä ja jos Leia tiesi koko ajan Luken olevan hänen veljensä, kuten väittää, niin miksi hän pussaili tämän kanssa? Eihän tämä mikään Game of thrones kuitenkaan ole. Veikkaankin, että Lucasin alkuperäisissä papereissa Leia ei ollut Luken sisko eikä Vaderin lapsi, vaan keksi tämän perhesuhteen myöhemmin. Vaikkei varmasti sitä myönnäkään. Olisi myös mukava tietää, että miten paljon joku kovemman luokan ohjaaja olisi saanut irti tästä päätösosasta, mutta tällä mennään. Näin ollen trilogian taso ei säily nousujohteisena loppuun asti, mutta Jedin paluu tuo tarinan kuitenkin onnistuneesti maaliin ja sitoo sen langat yhteen. By the way onko Yoda ainut luonnollisen kuoleman kokenut jedi? Niin tai näin arvosana notkahtaa Imperiumin vastaiskusta, muttei romahda vaan 4+/5
Aiemmin:
Tähtien sota tutuksi osa 1: Matka alkaa
Tähtien sota tutuksi osa 2: Myllyjä ja romantiikkaa
Tähtien sota tutuksi osa 3: Anakin vaihtaa joukkuetta
Tähtien sota tutuksi osa 4: Han Solon hassuttelut eivät naurata
Tähtien sota tutuksi osa 5: Kuolemantähden piirustuksia metsästämässä
Tähtien sota tutuksi osa 6: Se ensimmäinen elokuva
Tähtien sota tutuksi osa 7: Tunnustuksia avaruudessa
Satunnaistoisto 