Elokuva on jo arvosteltu Satunnaistoistossa Hampuusin toimesta, joten en käy tässä toista kertaa läpi pääosan esittäjiä tai edes juonta sen kummemmin. Juttu kertoo enemmänkin ensimmäisestä elokuvakokemuksesta moneen kuukauteen.
Pitkästä aikaa pääsi taas käymään elokuvissa. Salit ovat jo toki olleet jossain määrin auki aiemmin, mutta tarjonta on ollut todella vaatimatonta. Tenet olikin ensimmäinen iso julkaisu joka näki päivänvalon sen jälkeen kun koronahässäkkä alkoi. Ostin lipun heti kun ne tulivat myyntiin, ja sain paikan aivan keskeltä salia. Paikkana tuttuun tapaan tennispalatsin ISense-sali. Koronan takia tennispalatsin järjestelyt olivat hieman poikkeukselliset. Paikalle ei päässyt turhaan pyörimään, sillä lippu piti näyttää automaatille heti pääovista tullessa. Irtokarkkihylly toimi normaalisti, mutta yhtäkään kassaa ei ollut auki, vaan karkit ja juomat skannattiin automaatissa ja maksettiin kortilla. Tämä oli sen verran toimiva systeemi että varmasti tuli jäädäkseen. Salin ovella ei lippua tarkistettu ollenkaan.
Ennakkoon en ollut tutustunut elokuvaan juurikaan, muutaman kehuvan lauseen näin jossain julkaisussa, ja ehkä jonkin teaserin joskus aikoinaan. En lukenut edes Hampuusin kirjoittamaa arviota, enkä ole lukenut vieläkään, vaan luen sen vasta kun saan tämän oman tekstini ulos. En tiennyt leffan nimestäkään mitä se on suomeksi, mutta sen verran toki olin kartalla että jotain ajan kanssa kikkailua on ehkä luvassa. Tenet on myös palindromi, parhaat suomalaiset palindromit ovat muuten: ”Alli pamautti vittua mapilla”, sekä ”Tissit oli tosi isot ilotissit”. Se palindromeista, mutta Christopher Nolan ohjaajana tarkoittaa yleensä laatua, ja nytkun kyseessä on vielä toimintascifi-leffa niin odotukset olivat luonnollisesti kohtuullisen kovat.
Istumapaikka tosiaan oli todella hyvä, ja kunhan oltiin katsottu mainoksia about puoltoista tuntia niin leffakin saatiin pyörimään. Heti alkuun huomasin että äänet ovat jälleen järkyttävän isolla, toki siihen pian tottuu mutta en tiedä miten hyvää se kuulolle tekee. Tenet alkaa heti menevällä toimintakohtauksella, ja vaikka olin etukäteen huolissani Hans Zimmerin puuttumisesta, niin ruotsalainen Ludwig Göransson oli onnistunut loihtimaan heti alkuun hyvin leffaan sopivan ääniraidan. Ehkä suurinpiirtein elokuvan puoliväliin asti olin yhtä hymyä ja mietin vain että miten siistiä on taas olla leffassa. Mutta elokuvan johtoideana toiminut aikakikkailu pääsi loppua kohden kunnolla vauhtiin, ja huomasin että en enää nauttinutkaan niin paljon. Tenetistä on sanottu että se haastaa katsojan käyttämään aivojaan, tai että se pitää nähdä heti uudestaan jotta ymmärtäisi siitä enemmän. Minulla kuitenkin oli vain se 2½ tuntia käytössä, joten toivoisi että tulisi yhdellä kertaa asia selväksi. Ja enkä tiedä onko Tenet niin hirveän vaikea tajuta, mutta siinä kun kesken vauhdikkaan toimintakohtauksen joutuu miettimään liikaa niin nautinto väistämättä kärsii. Enkä mä kyllä tiedä oliko siinä kaikessa muutenkaan mitään järkeä. Ehkä mun sitten pitää katsoa tämä uudestaan joskus.
Tenet oli kuitenkin erittäin taitavasti tehty elokuva, kuten Nolanin elokuvat poikkeuksetta ovat. Toimintakohtaukset näyttivät siltä että ne on tehty oikeasti kuten vanhoina hyvinä aikoina, eikä sisätiloissa tietokoneella ja vihreällä seinällä. Komeaa katseltavaa ja kuunneltavaa kaikin puolin. Näyttelijätyöstä on vaikea sanoa mitään, sillä yksikään näyttelijä ei tässä juurikaan näytellyt. Varsinkin pääosan John David ”Denzel Washingtonin poika” Washington vain puhui elokuvan läpi. Ehkä lähimmäs näyttelyä pääsi Robert Pattison, jonka esittämä hahmo oli muutenkin varsin hyvä. Vaikka Christopher Nolan ei parhaimmillaan olekaan tunteiden kuvaajana, niin ainakin vasta katselemassani Interstellarissa on vähän yritystä. Tosin eipä tässä Tenetissä juuri kenenkään tunteita tarvinnutkaan näyttää, sen verran vauhdikkaasta sinkoiltiin paikasta toiseen, turhia kyselemättä ja miettimättä. Kyllä tämä hyvä elokuva oli, mutta hieman se kuitenkin jätti kylmäksi lopulta. Oli todella mukava päästä jälleen elokuvateatteriin, joten annan leffakokemukselle tällä kertaa 4½ / 5, itse elokuvasta jäi vähän semmoinen fiilis että rohkenisinko antaa vain 3½ / 5.
Satunnaistoisto 