Kolme kokkia – Kala ja hedelmä

Edellisen kerran äänestystulos on aiheuttanut puhetta ja parranpärinää ympäri internetiä, ja kieltämättä tässä on itse kullakin käynyt mielessä että onko Satunnaistoiston it-osastolla mokattu pahemman kerran. Seuraavan äänestyksen toteutus päädyttiinkin tilaamaan Tiedolta, kallishan se oli, mutta ihmisillä on oikeus rehelliseen äänestykseen. Seuraavassa yleisön äänet edelliseltä kerralta:

Hevoshuutaja

Arvontakone arpoi tällä kertaa aineksiksi kalan ja hedelmän. No siis sitruunahan on aika perinteinen hedelmä jota kalan kanssa käytetään, ja juuri siksi jätin sen heti pois laskuista. Mutta eipä kyllä tullut ihan heti mieleen mitään toista hedelmää mikä sopisi kalan kanssa. Googlettelu ei myöskään tuottanut toivottua tulosta, ainoa mitä löysin oli jokin Sikke Sumarin resepti jossa kala oli marinoitu passionhedelmällä. Se kuulosti hirveältä. Koska kala on myöskin aika arvokas raaka-aine, eikä ruualla muutenkaan parane leikkiä, päätin että ruoka saa olla helppo ja edullinen valmistaa.

Olin juuri katsellut ruutu-palvelusta mainion Burgerimies euroopassa-sarjan, joten hyvin nopeasti syntyi ajatus kalaburgerista. Helpoimmillaan olisin voinut ostaa kaupasta valmiiksia kypsennettyä ja savustettua kalaa, mutta se oli niin hinnan kiroissa että kirjolohisuikaleisiin oli tyytyminen.

Hampurilaisen väliin tuli kalan lisäksi cheddaria, valkosipulitilli-kermaviiliseos, salaattia sekä hedelmänä ananasta. Helppoa ja yksinkertaista.

Burgeri oli oikeastaan erittäin hyvän ja raikkaan makuinen, tosin kalan maku siinä jäi hieman paitsioon. Tarjoilin näitä seuraavana päivänä töissä kahdelle työkaverille, joista toinen sanoi että hyvää on. Toinen haarukoi ruokailun jälkeen jotain lautaseltaan roskikseen, kuulemma vain salaatinlehteä meni roskiin. Vaikenin hyväksyvästi.

Jotenkin tämä tuntui liian helpolta ja vaatimattomalta suoritukselta, siispä valmistin vielä toisen pikaruuan joka sisälsi kalaa sekä hedelmää.

Kalapuikkohodareita mangolla ja koskenlaskijalla. Tämä kyllä epäilytti itseänikin jo alkujaan, mutta olihan se kokeiltava kun idea kerran oli saatu. Tässä mango maistui todella paljon, kalapuikko ei niinkään. Tätä en ehkä suosittelisi tarjottavaksi vieraille. Tai edes itselle. Erikoinen makuyhdistelmä.

Jälkiruokaan saatiin ehdotus eräältä lukijaltamme instagramin välityksellä. Pannacotta. Ei mitään käsitystä ennakkoon mitä se on, vaikka Hattara väitti että olemme sitä joskus yhdessä valmistaneet asunnossani. En muistanut kyseistä tapahtumaa. Googletin parit reseptit ja yhdistelin niistä parhaat.

Hevoshuutajan Pannacottaan tulisi valkosuklaata, vähän Jamesonia ja koristeeksi vadelmia. Tämä oli taas yllättävän helppo jälkiruoka valmistaa, jopa edelliskerran sorbettia vaivattomampi.

Pannacotta oli aivan hyvää, syödessä sain etiäisen että ehkä tätä joskus tuli aiemminkin valmistettua Neiti Hattaran kanssa. Tässä maistui sopivalla tavalla sekä valkosuklaa että Jameson.

Hampuusi: Kokkailut ovat jälleen todella hyvännäköisiä ja ajatuksena burgeri-hodari kombo on mainio. Tosin omaan makuun valkosipulitilli-kermaviiliseos ei aiheuta riemunkiljahduksia, mutta tollai tehtynä ei kuitenkaan mikään ehdoton ei. Itse en ole sillai jälkkäri-ihmisiä, että innostuisin näistä niiden ansaitsemalla tavalla, mutta varmasti hyvänmakuinen Pannacotta. Ainakin näyttää siltä.

Hattara: Hevoshuutaja yllätti minut. Ei toki mango-kalapuikkohotdogillaan vaan lohihampparilla joka oli varmasti maukas verrattuna ensin mainittuun. Säilykemango yhdessä kalapuikon kanssa kuulostaa lähes yhtä pahalta kuin makkarajugurtti. Pannacottahan oli lähes sama kuin minulla. Hyvä klassikko Hevoshuutaja! Suosittelen kokeilemaan tätä joskus naisen viettelemiseen. Vaikka toisaalta, Hampuusin pannacotalla kaato taitaa silti varmemmin onnistua.

Neiti Hattara

Excel arpoi kalan ja valinnaisen hedelmän. Ekana tietysti tuli mieleen sitruuna ja lohi, klassinen kombo. Takaraivossa jyskytti edelleen Killin kommentit mun alisuorittamisesta. Päätin lähteä kalaan.

Tänä kesänä mun kalasaaliis on ollut puhdas nolla, joten annoin olla. Muistin kuitenkin iskän suuren haukisaaliin ja siitä saamani lakisääteisen tyttären siivun. Joten ei muuta kuin onkimaan omaan pakastimeen.

Hauki on hyvä kotimainen kala, koskaan se ei kyllä yksinään maistu oikein miltään. Nyt hauki sai luvan lähteä tutustumismatkalle thaikkukeittiöön. Hedelmä muodostui tätä kautta, siis kookosPÄHKINÄ! Se on kuitenkin sen puun hedelmä, joten mielestäni hyväksytään.

Tein haukimassasta pullia ja niille kookospohjaisen soosin. Kaveriks riisiä. Lopputulos: yhdellä pää hikinen, toisella vuoti vasen silmä ja kolmas toivoi oluen sijasta piimää. Muuten aivan hyvä.

Jälkkäriks valikoitui pannacotta. Pannacotta on yks mun suurimmista suosikeista. Tein jälleen valkosuklaapannacotan vadelma-melballa. Tai näin mä luulin. Pannacotta oli valmiina ja siinä vaiheessa kun olin ottamassa aineita melbaa varten, huomasin, että ilmeisesti monitoimikoneen terä on viime viikolla mennyt rouillen jämien kanssa roskikseen. V*tutti niin paljon, että jätin vieraat keittiöön ja lähdin terassille. Kaks tuntia pilkkuun, ja ehdin kippaa kaks pulloa viiniä ja jallut kylkeen.

• 

• 

Hevoshuutaja: Harmittava takaisku kyllä tuo monitoimikoneen terän hukkuminen. Mutta saihan siitä hyvän syyn lähteä terassille. Veditkö yksin tuon pari pulloa viiniä ja jallut kylkeen? Luulis sillä jo murheet unohtuvan. Ruoka näyttää hyvältä, mutta todennäköisesti sisältää ainakin korianteria joten jäisi mulla syömättä.

Hampuusi: Neiti Hattara jatkaa vahvaa suorittamista ja tämän kertainen hybridistrategia yhdistää terassi ja kokkailu, käymällä kesken kaiken päästelemässä höyryjä viinin ja jallun avulla saa Hampuusilta varauksetonsa kunnioitusta. Tulinen ruoka lämmittää myös mieltä. Olisin kyllä utelias testaan haukipalloja.

Hampuusi

Neiti Hattara puhui lähtevänsä kalastamaan oman raaka-aineensa ruokaan, niin ajattelin että tähän kisaan ei siis kannata lähteä Rainbow kalapuikoilla. Harkitsin hetken kaupungin läpi virtaavaa laanaojaa, sillä nyt kun on ollut näin lämpimiä kelejä niin, siitä voisi tarttua verkkoihin kunnon kännikala. Päädyin kuitenkin Sokos herkkuun, josta kalatiskiltä tarttui mukaan OP:n Visa merkkisellä vieheellä jonkinlainen siivu lohta. Koska kalalle piti löytää kaveriksi hedelmä, niin tartuin appelsiiniin. Siihen vielä kyytipojaksi paprikaa ja porkkanaa sekä pakasteesta Apetit yrttiset perunasiivut. Ne ovat osoittautuneet kelpaavan Hampuusille oikein hyvin ennenkin ja helppous viehättää.

Aattelin tekaista pääruuan kylkeen vielä pelkistetyn hedelmäsalaatin, jossa ei ole turhia krumeluureja vaan pelataan rehellisesti raaka-aineiden omilla mauilla. Se tuo sitten kivasti raikkautta ruokaan eikä näin kuumalla tee mieli syödä niin raskaasti. En suunnitellut etukäteen, mutta pyörähdettyäni hevi-osaston läpi huomasin, että ostoskoriini oli ilmestynyt omenaa ja kurkkua appelsiinin lisäksi. Niillä sitten mentiin, jo aikaisemmin mainittujen lisäksi. Toki mietinnässä oli vesimelooni, mutta saamani asiantuntijalausunnon mukaan se on nyt kallista, niin pieni kynyttäjä sisälläni päätyi jättämään sen väliin tällä kertaa, mutta se oli ainut ennaltaharkittu.

Minulle kehuttiin muutama vuosi sitten appelsiini-uunilohta ja lupasin testata. Sanani mittaisena miehenä päätin nyt sitten testata nyt. Tässä taas elävä esimerkki, että jos mies aikoo jotain tehdä, niin ei siitä tarvitse olla joka viikko muistuttamassa. Kyllä se sen tekee. Ensin leikkasin appelsiinin puoliksi ja puristin siitä lohen päälle mehun. Sitten maustoin kalan oman tapani mukaan. Jonka jälkeen leikkasin toisen puoliskon viipaleiksi ja levittelin niitä kalan päälle. Sen jälkeen se olikin valmis uuniin.

Ruoka oli erittäin hyvää, vaikka itse taas sanonkin. Tosin tätä ruokaa vaikea tyriä. Appelsiinin mehu toi sopivasti lempeyttä ja mehevyyttä loheen. Sen sijaan appelsiinien viipaleet kalan päällä eivät tuoneet hirveästi lisäarvoa, eivätkä ole koristeenakaan vertaansa vailla. Kokkailu musiikkina toimi oma soittolistani Foo fightersia. Foo fighters on kova bändi ja sen nokkamies Dave Grohl mun lemppari rokkijätkiä tästä ajasta Suomen ulkopuolelta. Bändi on pystynyt uusiutumaan sopivasti vuosien vai pitäisikö sanoa vuosikymmenten saatossa ja luomaan nahkaansa uusiksi, joten se kuulostaa edelleen kivasti raikkaalta. Eli mukava ja hyvän kuuloinen rokki rämisi ja sen tahtiin oli helppo operoida keittiön puolella.

Kun kuulin, että meille oli ehdotettu yksityisviestillä Pannacottaa jälkiruuaksi niin minulla alkoi välittömästi soimaan päässä System of a downin Vicinity of obscenity biisistä se ”Banana banana banana terracotta banana terracotta terracotta pie! Banana banana banana terracotta banana terracotta terracotta pie!” kohta. Älkää kysykö miksi, mutta näin kuitenkin kävi. Tällä kertaa päätin katsoa muutaman Pannacotta reseptin ennakkoon. Sillä eräs entinen Kemiläinen jalkapalloilija opetti minulle kerran, että virheitä saa tehdä jos niistä oppii ja kun viimeksi en katsonut etukäteen Sorbetti ohjetta niin kuinkas kävikään. Nyt olen maksanut siitä oppirahat ja tutkiskellessani Pannacotta ohjeita huomasin, etten todellakaan tyydy tekemään pannacottaa, vaan vien tämän nextille levelille ja teen jotain parempaa. Ja en tiedä mitä tästä tuli, mutta helvetin hyvää tämä on. Tämä on varmaan Terracotta. Kuten kuvasta näkyy, niin Terracottaan tulee maitokahvijuomaa, Baileysiä ja Jallua. Vaikka kyseessä on jälkiruoka, niin tämä voi toimia myös pitkäksi venähteneen lounaan toisen päivän aamiaisena. En ihmettelisi ollenkaan vaikka tämän myötä elämä siirtyisi tappio asemasta takaisin johtoon. Kiitos ja anteeksi. Haluaisin tähän loppuun sanoa nyt kun terassit on avattu ja toki ravintoloiden sisätilatkin osittain, että tukekaa näitä ja käykää. Meidän pitää porukalla juoda ravintola-ala takaisin nousuun ja siinä samalla tukea kulttuuria, että muusikoille ja muillekin riittää töitä kun ravintolat palkkaa näitä esiintymään. Ja opettaa lapsetkin juomaan, että näillä aloilla riittää töitä vielä myöhemminkin. No tämä oli tämmönen Hampuusin loppukevennys.

Hevoshuutaja: Hampuusilta vahva esitys. Pannacotta kyllä taitaa olla enemmän drinkki kuin jälkiruoka, tässä ilmeisesti ei ollut liivatetta ollenkaan? Appelsiinikalaa haluaisin maistaa joskus, hyvännäköinen annos.

Hattara: Arvaukseni Hampuusin ruokaan osui oikeaan! Lohta ja, ilmeisesti tässä tapauksessa, appelsiinia. Ruoka näytti erittäin herkulliselta, erityisesti pannacotta, vaikkei sitä missään tapauksessa sillä nimellä voikaan mielestäni kutsua.




Ja jälleen kaikilla lukijoilla on mahdollisuus äänestää parasta toteutusta:

Edellinen Kolme kokkia