On ensimmäinen maailmansota ja vuosi 1917, kaksi nuorta lähettiä saa käskyn toimittaa viesti joka voi pelastaa satoja ihmishenkiä. Tehtävä on niin vaarallinen että kukaan ei usko sen onnistumiseen. Toisen lähetin veljen henki on kuitenkin pelissä joten matkaan he lähtevät. Joskus aikoinaan näin tästä jonkin pienen teaserin, ja nyt sen tultua teattereihin sain tietooni sen verran että elokuva on ikäänkuin yhtä otosta. Yhdellä otolla sitä ei tietysti ole kuvattu mutta leikkauksia elokuvassa ei näy ja tapahtumat etenevät reaaliajassa. Paikkana tällä kertaa tennispalatsin sali 14, joka on luultavasti pienin sali jossa olen ikinä elokuvan katsonut. Penkit olivat ihan mukavat mutta jalkatilaa oli huonosti jonka takia asentoa sai vaihdella tiheään. Aamunäytöksessä paikalla oli vähänlaisesti porukkaa, suurin osa katselijoista oli kaltaisiani kulahtaneita poikamiehiä joilla ei ole parempaakaan tekemistä lauantai-aamuna kello 10.30.
1917 alkaa mielenkiintoisesti ja pian huomasinkin olevani täysin elokuvan vietävänä. Yhden oton taktiikka kiinnosti alussa jonkin verran, ja yritinkin välissä löytää kuvasta leikkauskohtia. Joitakin selviä paikkoja toki oli, mutta muuten ne on piilotettu todella taitavasti, tai sitten jotkin kohtaukset vain yksinkertaisesti olivat todella pitkiä. Pian tämä elokuvan erikoisuus kuitenkin unohtui eikä sitä enää tullut mietittyä sen enempää. Paitsi siinä vaiheessa huomasin sitä miettiväni kun totesin että minulla on tylsää. Jalkoihin sattui ja kellon vilkuilun aloitin noin tunnin katselun jälkeen. Vaikka 1917 alussa tempaiseekin mukaansa, niin se ei jaksa pitää otteessaan kun siinä yksinkertaisesti tapahtuu aivan liian vähän. Tai ehkä siinä on sopivasti tapahtumia, mutta teknisen kikkailun takia kerronta on paikoin todella hitaan tuntuista. Kun ruudulla oli toimintaa niin elokuva oli todella komeaa katseltavaa ja kameratyöskentelyyn ei kiinnittänyt huomiota, mutta toimintakohtausten väliset siirtymät olivat välillä tuskallisia. Elokuvan loppupuolella mietin useaan otteeseen olisiko tämä parempi jos se olisi tehty ihan normaalisti usealla kameralla ja normaaleilla leikkauksilla. Mutta olihan tämä silti ihan hyvä elokuva, ja teknisesti mestarillinen. Pääroolien nuoret miehet sopivat rooleihinsa täydellisesti, ja välillä ruudulla vilahteli isojakin tähtiä pienissä rooleissa. Jännittävimmät kohdat olivat hyvinkin jännittäviä ja maisemat ja sodan jäljet oli kuvattu todella hienosti. Elokuvan soundtrack sen sijaan ei onnistunut kuin paikoittain, tähän olisi mielestäni sopinut hyvin sellainen dunkirk-tyyppinen zimmermusisointi. 1917 on tämän vuoden oscareissa ehdolla useissa kategorioissa, ja kyllähän tälle helposti pystejä suokin teknisestä toteutuksesta, mutta parhaan elokuvan kategoriassa tällä ei kyllä pitäisi olla mitään jakoa. Komean näköinen kameratyöskentelyn taidonnäyte, joka ei kuitenkaan lunasta kaikkea potentiaaliaan. 3½ / 5
Satunnaistoisto 