Hernefalafel ja lehtikaalisipsit. Mikäli jompi kumpi kuuluu suosikkeihisi, hyvä. Mikäli taas et ole näitä maistanut, mutta pohdit kokeilevasi näitä kotikeittiössä, lue tämä ensin!
Aloitan lehtikaalisipseistä. Älkää jumalauta kutsuko näitä sipseiksi! Näillä ei ole mitään tekemistä ihanien, paheellisten, dipattavien ja herkullisten perunalastujen kanssa. Paitsi että kyllä näitä voi dipata, joka onkin ainoa keino saada näistä syötäviä. Helppoja ovat toki valmistaa. Joten mikäli pidät akvaariokalojen ruuan tuoksua huumaavana, ei kun kokkaamaan.
Sitten ne hernefalafelit. Taikina on superhelppo, edullinen ja kauniin värinen. Siihen se jääkin. Taikina tarttuu käsiin ja siitä on hyvin vaikea saada edes etäisesti pyöreää muotoa. Ja sitten se paistaminen. Siellä ne lillii kattilassa muutama kerrallaan koko illan, ja aina 10-12 minuuttia kerrallaan! Samassa ajassa, kun paistoin näitä, olisin valmistanut 3 ruokalajin illallisen. Ja mikäli nää olis taivaallisen hyviä, voisin taipua näihin uudestaan. Mutta ei! Ihan tavallisia perkeleen hernepullia.
Kiitos ja aamen. Olen puhunut.
Satunnaistoisto 