Lupailin aiemmin päivitystä tästä Pannukakusta. Ja kyllä, tämä Pannukakku ansaitsee erisnimen ominaisuuden. Mulla on kaksi maailman rakkainta mummia, joista toisesta oon valitettavasti joutunut luopumaan jo vuosia sitten. Nää mummit ovat toistensa vastakohtia, mutta molemmat omalla tavallaan aivan huipputyyppejä. Joka tapauksessa, pannari ei oo kuulunut kummankaan vahvuuksiin. Enkelimummi treenas kaikkea kahvakuulasta vesijuoksuun, jonka takia hänen pannukakussaan sokerin sijasta oli raejuustoa. Elävä mummi taas osaa letut, mutta pannaria meillä ei taidettu koskaan syödä (ja mä asuin sentään monta vuotta samassa taloudessa). Joten, kun mä löysin Verna Kaunisto-Feodorowin Aune-mummun pannarireseptin (kirjasta Reseptien aarteet), ei muille ohjeille ollut mun sydämessä enää sijaa. Kiitos kaunis siis Aune-mummulle ja Vernalle, joka laittoi tän arvokkaan reseptin jakoon.
8 dl maitoa (itse käytän vain ja ainoastaan punaista)
2 munaa
1/2 tl suolaa
2-4 rkl sokeria
4 dl jauhoja
2 dl voisulaa (eli noin 150 g)
225 astetta, puolisen tuntia
Satunnaistoisto 